Eaton ja Microsoft tutkivat menetelmiä, joiden avulla datakeskukset voivat ansaita rahaa jo olemassa olevilla resursseilla sekä tukea samalla uusiutuvien energialähteiden laajempaa käyttöä sähköverkossa. Tekniikan ytimessä olevat EnergyAware-UPSit on kehitetty Suomessa. Microsoft pilotoi jo tekniikkaa Yhdysvalloissa.
Yritykset ovat laatineet asiasta teknisen dokumentin, jonka toisena kirjoittajana on Eatonin Critical Power Systems -yksikön teknologiajohtaja Janne Paananen. Hänen mukaansa ideana on hyödyntää sitä isoa energiapotentiaalia, joka datakeskusten UPS-järjestelmissä nyt makaa vain odottaen palvelimien sähkönsyötön katkoksia.
- UPSien ensisijainen tehtävä on edelleen turvata it-laitteiden sähkönsyöttö. Energianhallinta on lisäominaisuus, joka tuo lisäarvoa asiakkaalle, Paananen tarkentaa.
On hyvin tapauskohtaista, kuinka paljon datakeskuksen varavoimakapasiteetista voidaan syöttää sähköverkkoon tasamaan esimerkiksi taajuusvaihteluita. - UPS:llä on tietty tehokapasiteetti ja akuston kapasiteetti määrittelee, kuinka monta minuuttia millekin teholla on tarjolla. Tyypillinen varakäyntiaika on 7-10 minuuttia. Palvelimia ei kuitenkaan ajeta täydellä teholla, vaan todellinen kuorma on alhaisempi. EU:ssa tehtiin tutkimus 289 datakeskuksessa ja sen mukaan keskimääräinen it-teho on alle 50 prosenttia mitoitustehosta. Akuissa on näin ylimääräistä kapasiteettia.
EnergyAware-sarjan UPSeissa on ohjelmisto, jonka avulla akustoon varastoitunutta energiaa voidaan hallita ja hyödyntää. Laitteen ohjelmisto on koodattu Espoon tehtaalla, ja sen pilotointia on tehty Euroopassa. Myös UPSien tuotanto tapahtuu Espoossa.
- Ohjelmistokerros mahdollistaa sen, että sen energiankäyttöä voidaan säätää saumattomasti. Sitä voidaan käyttää verkon taajuussäätöön, kysyntäjoustoon vastaamiseen ja paikalliseen energianhallintaan.
Eri sähköverkoissa ja eri reservimarkkinoilla on eroja sen mukaan, kuinka UPS järjestelmän akustoa pitää käyttää sähköverkon tukemiseen. Joka tapauksessa UPS:n sisälle on rakennettu turvatoimintoja, jolloin laite tekee päätökset esimerkiksi siitä, kuinka palon akuston energiasta pitää säästää, että säilytetään riittävä kapasiteetti kriittiselle kuormalle. It-toiminnot eivät saa olla vaarassa.
Pohjoismaissa kysyntää on lähinnä häiriötilanteiden tasaamiseen. Paanasen mukaan Fingridin verkossa tyypillinen maksimitoiminta-aika nopealle häiriöreserville olisi noin 30 sekuntia eli UPSien olemassa oleva akusto riittää hyvin. Fingridin kanssa Eaton on keskustellut tekniikan käytöstä jo vuosia ja Fortumin, Svenska Kraftnetin ja Norjan Statnettin kanssa tehdyissä piloteissa on saatu hyviä tuloksia.
UPS-varavoiman käyttäminen sähköverkon säätämiseen on looginen ja kaikkia hyödyttävä idea. Varavoiman hyödyntäminen verkon tukemiseen tuo tuloja datakeskusoperaattorille ja samalla on tehokasta energian resurssien käyttöä.
Eaton ja Microsoftin white paperiin voi tutustua täällä.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
