Mitä jos ihmisjoukkoja voisi valvoa pienillä lentävillä mikropiireillä? Hiekanjyvän kokoisilla, joita ihmissilmän on vaikea erottaa? Tämä kuulostaa scifi-dystopialta, mutta Northwestern universityn tutkijat ovat rakentaneet tällaisen lentävän mikropiirin.
Noin hiekanjyvän kokoisella lentävällä mikrosirulla ei ole moottoria. Sen sijaan pienet laitteet sieppaavat tuulen ja lentävät (tai kelluvat) samalla tavalla kuin vaahteran siemenpalot.
Rakenne tarkoittaa samalla siltä, että suoran putoamisen sijaan nämä mikrodronet (microfliers) putoavat hitaammin ja hallitusti. Tämän laskeutumisen aikana niitä voidaan käyttää ilmakehän eri olosuhteiden mittaamiseen.
Tutkijoiden mukaan laitteet ovat "kaikkien aikojen pienimpiä ihmisen tekemiä lentäviä rakenteita". Niihin voidaan pakata monenlaista sulautettua tekniikkaa: antureita, virtalähteitä ja langattoman viestinnän antenneja.
Northwesternin tutkija John A Rogersin mukaan tavoitteena oli lisätä lento-ominaisuudet pienimuotoisiin elektronisiin järjestelmiin ajatuksella, että näiden ominaisuuksien avulla voidaan jakaa erittäin toimivia, pienikokoisia laitteita saastumisen seurantaa, populaation seurantaa tai tautien seurantaa varten.
Mikroskooppiset droonit koostuvat kahdesta osasta, elektronisten komponenttien ja antureiden alustasta ja siivistä laskeutumisen hallitsemiseksi. Elektroniikkaosa sisältää virtalähteen, joka voi kerätä ympäristön energiaa, muistia tallennukseen ja antennin tietojen siirtämiseen älypuhelimeen, tablettiin tai tietokoneeseen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.