Tekoäly-yritys Silo AI on julkistanut vuosittaisen Nordic State of AI -raporttinsa nyt toisen kerran. Toimitusjohtaja Peter Sarlinin mukaan tekoälyn hyödyntämisessä ollaan siirtymässä kypsään vaiheeseen. - Tekoälyä ei pidetä enää irrallisena ratkaisuna vaan siitä on tullut erottamaton osa yritysten tuotteita ja palveluita.
15 pohjoismaisen hallinnon ja tutkimusalan organisaation tuella toteutetun raportin mukaan tekoälyn hyödyntäminen on siirtymässä startup-hypen ajasta suuryritysten tuotteisiin ja palveluihin. Suomi on tekoälyvalmiudessa yksi maailman kärkimaita, vaikka investoinneissa se jääkin muiden Pohjoismaiden jälkeen.
Uusia tekoälyalan startup-yrityksiä syntyy nyt jatkuvasti vähemmän, kun taas suuryrityksissä tekoälyä hyödynnetään koko ajan laajemmin. 73 % tekoälyä hyödyntävistä pohjoismaisista yrityksistä sanoo Nordic State of AI -raportin kyselyssä hyödyntävänsä tekoälyä pääasiassa tuotteissaan ja palveluissaan.
Nordic State of AI -kyselyyn vastanneet yritykset ja organisaatiot myös sanovat kehittävänsä tekoälyn hyödyntämistä koko ajan entistä vauhdikkaammin: kolmasosa kertoo ottavansa uusia tekoälyratkaisuja käyttöön jo seuraavan kolmen kuukauden aikana ja lähes 75 prosenttia sanoo tekevänsä näin seuraavan vuoden aikana. 90 prosenttia kertoo pitävänsä tekoälyä joko erittäin tärkeänä tai tärkeänä organisaatiolleen.
Suomalaisista suuryrityksistä 16 prosenttia hyödyntää tekoälyä. Pohjoismaiden korkein aktiivisuusaste on Tanskassa, jossa 24 prosenttia suuryrityksistä käyttää tekoälyä toiminnassaan. Olemme kuitenkin Pohjoismaiden ykkönen tekoälyvalmiudessa ja neljäntenä koko maailman mittakaavassa. Euroopassa vain Iso-Britannia kiilaa Suomen edelle.
Vielä pari vuotta sitten tekoälymarkkina oli lähinnä uusia startuppeja, joita syntyikin pikavauhdilla. Tämä on nyt Peter Sarlinin mukaan muuttunut. - Useat, vielä joitakin vuosia sitten aktiiviset tekoäly-startupit ovat kadonneet, mikä ei johdu investointien puutteesta vaan muutoksesta tekoälyn hyödyntämistavoissa.
Kaikki Pohjoismaat ovat lisänneet rahallisia investointejaan tekoälyyn viime vuosina. Erityistä kasvua on ollut nähtävissä Ruotsissa, jossa investoinnit nousivat 200 miljoonasta dollarista yli 500 miljoonaan vuosien 2020 ja 2022 välillä. Investoinneissa Suomi ei pärjää muille maille. Maassamme investoitiin tekoälyyn vain hieman yli 100 miljoonaa dollaria vuonna 2021. Ruotsia lukuun ottamatta kaikkien maiden vuoden 2022 investointien ennustetaan pienenevän edellisvuoteen nähden.
Raportin mukaan yksi selkeimmistä esteistä tekoälyn käyttöönoton laajentumiselle on osaajien puute. Lähes puolet haastatelluista yrityksistä kertoi investoivansa rahallisesti uusien osaajien löytämiseen seuraavien kuuden kuukauden aikana. Monet luottavat yrityksen omaan osaamiseen: 79,8 prosenttia sanoi suosivansa sisäisiä tekoälyresursseja mikä asettaa paineita rekrytoinnille. Noin kolmannes kertoi käyttävänsä ulkopuolista apua ja 13,5 prosenttia kertoi ulkoistaneensa tekoälykehityksensä kokonaan.
Infineon Technologies on tänään julkistanut AURIX TC4Dx -mikro-ohjaimen, joka on uusimman AURIX TC4x -perheen ensimmäinen jäsen. Uusi mikro-ohjain perustuu 28 nanometrin teknologiaan ja tarjoaa lisää suorituskykyä sekä korkeanopeuksisia yhteyksiä.
Viikon päästä alkavat Münchenissä ammattielektroniikan tärkeimmät messut, kun Electronica avaa ovensa. Tämä tarkoittaa, että messujen uusien tuotteiden vyöry on jo alkanut. Flex Power Systems lupaa esitellä Münchenissä uutta datakeskusten teholähdettään.
Intel on ollut viime aikoina uudenlaisissa huhuissa, kun yhtiötä on välillä pilkottu, välillä myyty. Kolmannen neljänneksen tulokseen kirjattiin massiiviset 16,6 miljardin dollarin tappiot, mutta pääjohtaja Pat Gelsinger sanoo silti, että Inteliä tai sen osia ei olla myymässä minnekään.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
