Vielä torstaina Oulu maalaili kuvaa, jossa kaupunki voisi olla ehdolla jopa 20 miljardin euron puolijohdetehtaalle. Viesti jätti vaikutelman, että pohjoiseen olisi realistista saada tekoälysirujen valmistusta, vaikka Euroopassa tällaiset investoinnit ovat harvinaisia ja keskittyvät vahvoihin teollisiin klustereihin. Tänään perjantaina sävy muuttui olennaisesti.
Oulun viesti lähti liikkeelle Chips from the very north -seminaarista, joka järjestettiin eilen. Tapahtuman pääpuhuja oli EU-komissaari Henna Virkkunen. Puhujiin kuuluivat myös Oulun yliopiston radiotekniikan professori Aarno Pärssinen ja kvanttitietokoenita valmistavan IQM:n perustajiin kuuluva Juha Vartiainen.
Tänään Pärssinen toppuutteli eilen luotuja odotuksia suoraan. Hänen mukaansa Oulussa on vahvaa mikropiirien suunnitteluosaamista, mutta ei käytännössä lainkaan puolijohteiden valmistukseen vaadittavaa osaamista tai infrastruktuuria. Hänen mukaansa tehdas olisi yksinkertaisesti liian suuri pala.
Samaan linjaan asettui Juha Vartiainen. Hänen mukaansa Eurooppaan voidaan kyllä tarvita uusi moderni puolijohdetehdas, mutta suunnittelu voidaan tehdä hajautetusti – esimerkiksi Oulussa. Itse valmistus keskittyy jatkossakin harvoihin paikkoihin.
Vielä eilen Oulu halusi näyttäytyä mahdollisena uuden puolijohdetehtaan sijoituspaikkana, tänään kaupunki asettui realistiseen rooliin osana puolijohdeketjun suunnittelupäätä. Tämä vastaa myös globaalia rakennetta, jossa suunnittelu on hajautettua mutta valmistus keskittyy jättimäisiin tuotantokeskittymiin, kuten TSMC.
Taustalla on toki Euroopan Unionin siruohjelma, jossa pyrkimyksenä vahvistaa omaa puolijohdetuotantoaan strategisista syistä. Yksittäisen tehtaan hintalappu, noin 20 miljardia euroa, kertoo kuitenkin mittakaavasta. Kyse ei voi koskaan olla aluekehityshankkeesta vaan geopoliittisesta investoinnista.
Pieni sivuhuomio Oulun viestinnän aikataulusta sallittakoon. Viestin nopeaan tarkentumiseen saattoi vaikuttaa sekin, että ETN kysyi perjantaina sekä Pärssiseltä että Vartiaiselta suoraan hankkeen realismista. Tämän jälkeen Oulu muutti viestiään.
Kuvassa Vartiainen ja Pärssinen Oulun eilisessä tilaisuudessa.
– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.
Autoteollisuuden millimetriaaltotutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.
