Electronica, München - Japanissa järjestettävistä kesäolympialaisista vuonna 2020 pitäisi tulla tapahtuma, jossa 5G-mobiiliverkot otetaan ensimmäistä kertaa todelliseen käyttöön. Aikataulu on erittäin optimistinen, sillä 5G:lle asetetut vaatimukset tuottavat lähivuosina paljon tuskaa kehittäjille.
5G-tutkimus kuitenkin etenee koko ajan. Anritsun RF-spesialisti Victor Fernandez Laguna kertoi messuilla, että tulevien verkkojen pitää tuoda 10 gigabitin yhteys käyttäjille sisätiloissa, 100 megabittiä sekunnissa ulkona ja kaikki 90 prosenttia nykyistä pienemmällä tehonkulutuksella.
Nämä ovat todellisia haasteita, mutta hankalimmaksi toteuttaa Fernandez Laguna näkee 5G:n latenssivaatimukseen. Verkon viive pitää pudottaa 0,1 millisekuntiin. - Pidän tätä kovimpana haasteena, hän kertoi.
5G-verkkojen fyysiset vaatimukset ovat kovia. Käytännössä ne tulevat vaatimaan sadan megahertsin levyisiä kaistoja ja siirtymistä millimetriaaltojen alueella eli 30-100 gigahertsiin. Sen lisäksi, että käyttöön tulevat kaikki lisensoitavat ja vapaasti käytössä olevat taajuudet.
Sadan megahertsin kanava voi 5x20 megahertsin linkkinä tuoda halutun datanopeuden, jossa dataa moduloidaan oikein. Fernandez Laguna kertoi, että tällä hetkellä kaksi aaltomuotoa on noussut kärkiehdokkaiksi, kun tulevaa 5G-modulaatiota mietitään. Toinen on perinteinen OFDM, toinen uudempi FBMC (filter bank multicarrier).
FBMC vaikuttaa näistä lupaavammalta. Aaltomuodon on kehittänyt Alcatel-Lucent yhdessä NTT DoCoMon kanssa. Protosuodin signaalille on kehitetty yleiseurooppalaisessa PHYDYAS-projektissa, jossa myös suomalaistutkijat vat olleet mukana.
Protosuotimen avulla sadan megahertsin FBMC-linkkiä voidaan jo tutkia. Matlabissa luotu signaalimallia voidaan viedä Anritsun IQProducer-työkalulla analysaattorin analysoitavaksi. Lisäksi signaali voidaan tuoda takaisin Matlabiin, jolloin nähdään miten synnytetty signaali eroaa alkuperäisestä.
Matka kohti 5G-verkkoja on hankala, mutta ainakin sinne kohti ollaan jo menossa.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.