Suomeen saadaan uusia investointeja ja uusia yrityksiä vain huippuosaamisella, kilpailukykyisellä toimintaympäristöllä ja konkreettisilla näytöillä. Samaan aikaan käytössä oleva tutkimusraha pienenee koko ajan. Se tekee innovoinnista yhä vaikeampaa.
Suomalaiseen osaamiseen luottavat ainakin Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimitusjohtaja Erkki KM Leppävuori, jotka tänään keskustelivat kotimaisen innovaatiotoiminnan tilasta. Suomi kuuluu edelleen julkisella t&k-rahoituksella mitattuna maailman kärkimaiden joukkoon, mutta samalla jaettava kakku on pienentynyt.
Vuonna 2013 Suomessa panostettiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen 6,68 miljardia euroa. Erityisen huolestuttavaa on se, että yritysten panostuksista suli 148 miljoonaa euroa. Elektroniikkayritysten osuus tästä oli reilusti yli sata miljoonaa euroa.
Viime vuonna t&k-investointeja tehtiin 6,38 miljardilla eurolla eli 300 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Nyt näyttää, että Tekesin toimintavaltuudet eivät ole ainakaan kasvamassa, eikä yhtiöitetty VTT Oy:kään ole saamassa mistään valtavasti lisärahoitusta.
Tämän takia julkisen raha täytyy valita entistä tarkemmin sijoituskohteensa tutkimuksen alueella. - Tuemme menestystä, emme tee sosiaalipolitiikkaa, painotti TEM:n Virtanen. Häkämies puolestaan nimesi älyn yhteiseksi tekijälle niille hankkeille, joihin kannattaa sijoittaa.
VTT:n Leppävuori muistutti, ettei raha ole ainoa mittari. - Tärkeämpää on tehdä oikeita asioita. Kun tuleva teollinen internet tuottaa valtavat määrät dataa, voi Suomi stabiilina maana nousta tässä merkittävään asemaan.
Leppävuori viittasi esimerkiksi datakeskuksiin, joita Suomeen on jo saatu. Ne eivät tosin ole kovin hyviä mittareita. Omistajat ovat usein kansainvälisiä yrityksiä, jotka eivät tänne veroja maksa. Eivätkä laitokset ole merkittäviä työllistäjiäkään.