Vaikka suurin osa yrityksistä kertoo edistävänsä big data -hankkeitaan, 49 prosenttia pohjoismaalaisista vastaajista kertoo, ettei heidän yrityksensä datakeskusten infrastruktuuri ole valmis käsittelemään uuden datan määrää ja monimutkaisuutta. Lukema suomalaisyritysten osalta oli peräti 63 prosenttia.
Tämä selviää SAS Instituten joulukuussa teettämästä kyselystä, jossa kysyttiin 300 pohjoismaisen yrityksen big data -suunnitelmista. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia isojen yritysten avainhenkilöistä näkee, että yritysten tarve kerätä ja analysoida tietoa kasvaa.
Peräti 92 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo, että heidän yrityksensä saa tulevaisuudessa kilpailuetua uudenlaisesta tiedonkeruusta ja analytiikasta. SAS Instituten mukaan tämä osoittaa, että pohjoismaiset yritykset ovat sisäistäneet big datan merkityksen ja ymmärtäneet, millaisia vaikutuksia paremmalla tiedonkeruulla ja analytiikalla voi olla yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.
Kaksi kolmasosaa yrityksistä aikoo päivittää tai ostaa uutta tiedonkeruuta tukevaa infrastruktuuria. Kysely osoittaa, että yrityksissä vallitsee kuitenkin epävarmuus oikean tekniikan valinnasta ja siitä, miten päästä alkuun uusia investointeja tehtäessä.
Peräti 95 prosenttia vastanneista suomalaisyrityksistä kertoo, että heillä on kasvava analytiikan tarve. Jopa 76 prosenttia arvioi tarvitsevansa uudenlaista jäsennystapaa tiedolle, jota ei voida tallentaa perinteisiin tietokantoihin. Hyvä esimerkki tästä on data sosiaalisesta mediasta tai videoista. Oleellista on osata erottaa tietomassoista oikea tieto hyödynnettävään muotoon.
Gartner arvioi hiljattain, että puolet maailman tiedosta tullaan viiden vuoden kuluessa tallentamaan Hadoop-teknologialla. Tällä hetkellä jo noin 15 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti käyttävänsä tai ottavansa parhaillaan käyttöön Hadoop-teknologiaa.
Hadoop-teknologia lanseerattiin avoimeen lähdekoodiin perustuvana tapana tallentaa, jäsentää ja analysoida suuria määriä dataa. Toistaiseksi yritykset ovat vielä epävarmoja Hadoopin kypsyydestä .Yrityksissä ei myöskään ole vielä riittävää osaamista tekniikan hyödyntämiseen.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
