Verkkolaitevalmistajat hehkuttavat Barcelonan mobiilimessuilla omia 5G-testejään. Nokia on ollut suurista valmistajista vähiten äänessä, vaikka yhtiö tutkiikin 5G:tä tiiviisti. Tähän on syynsä. Nokia Networksin tutkimusjohtaja Lauri Oksasen mukaan tärkeätä on nyt selvittää, mihin eri taajuusalueita voidaan käyttää.
Nokia julkisti messujen alla demonneensa 5G-yhteyksiä 70 gigahertsin taajuudella. NTT DoCoMon kanssa testeissä yllettiin datansiirrossa kahden gigabitin sekuntinopeuteen. Messuilla esillä olevassa koelaitteistossa datansiirrossa käytettiin 64 antennin järjestelmää (kuvassa).
- 70 gigahertsissä on paljon vapaita taajuuksia, selittää Lauri Oksanen alueen valintaa. Toisaalta Kansainvälisen televiestintäliitto ITU:n radiokokous päättää useista millimetrialueen taajuuksista vasta vuonna 2018. Oksasen mukaan Nokia tutkii kaikkia eri taajuusalueita aina 100 gigahertsiin asti.
Korkeilla taajuuksilla moni asia muuttuu. Signaali vaimenee nopeasti, eikä läpäise esteitä kovin hyvin. Siksi millimetritaajuudet käyvät pääasiassa pienten sisätilasolujen radioyhteydeksi.
- Testimme osoittavat, että 70 gigahertsissä solun koko voi olla 200 metriä, eli kyllä sillä voidaan toteuttaa soluja myös ulkokäyttöön, Oksanen kertoo.
Uusille taajuuksille menemisen lisäksi verkon virtualisointi tulee jatkossa olemaan tärkeä osa kehitystä. - Pilven myötä verkon optimointi tulee joustavammaksi. Siksi olemme jo vieneet runkoverkon komponentteja pilveen. Uusi radio cloud -konseptimme kaupallistuu jo ensi vuonna, joten siitä tulee totta jo 4G-verkoissa.
Aivan kaikkea ei voida virtualisoida. - Alin kerros eli eniten laskentaa vaativa signaalinkäsittely tehdään jatkossakin paikallisesti tukiasemassa. Kokonaan emme tukiasemaraudasta pääse eroon, Oksanen naurahtaa.
Jos kaikki signaalinprosessointi vietäisiin pilveen, olisi 5G:ssä mahdotonta yltää tavoiteltuihin millisekuntiluokan latensseihin. - Millisekunnissa valo kulkee sadan kilometrin matkan edestakaisin. Ei sitä dataa voi kovin kaukaa silloin hakea, Lauri Oksanen muistuttaa.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
