Jokainen, joka on tehnyt töitä korporaatioiden it-yksiköiden alaisena, tuntee Windows-maailman hyvät ja huonot puolet. Viimeksi törmäsin näihin epätoivottuihin ominaisuuksiin messuilla: oli kiire lähettää uutiskirje, mutta läppäri ryhtyi huonolla yhteydellä päivittämään Windowsia. Silloin päätin, että asiaan on tultava muutos.
Mikäli ei halua tehdä töitä Windowsilla, vaihtoehtoja on kaksi. Voi siirtyä Applen ympäristöön, jossa sitä pitkään kokoilleena miellyttää raudan ja ohjelmistojen yleensä täysin saumaton yhteistyö. Maksamalla hieman enemmän saa yleensä taattua laatua.
Toinen vaihtoehto on siirtyä linuxiin. Olen itse vuosien varrella testannut erilaisia jakeluversioita erilaisilla työpöydillä ja usein törmännyt pikkuongelmiin: milloin ei paketin mukana tullut wifi-ajuri toiminut, milloin tulostinten kanssa oli ongelmia. Yleensä ongelmat sai ratkottua, mutta aivan peruskäyttäjiltä se ei olisi onnistunut.
Nyt linux kuitenkin vaikutti entistä houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Hieman epäilyksiä herättivät ne nettiraportit, joissa Windows 8:ssa BIOS:n korvannut UEFI-rajapinta olisi aiheuttanut ongelmia asennuksissa. Oletusarvoisesti Windows 8 ei salli muiden käyttöjärjestelmien käynnistymistä muista ohjelmalähteistä, eikä oikeastaan edes asentamista.
Jokaisella laitevalmistajalla on kuitenkin mahdollisuus muokata UEFI- ja BIOS-asetuksia niin, että linuxia voi kokeilla DVD-levyltä tai USB-tikulta. Ja koska nyt oli motiivi vaihtaa, asensin linuxin. Ensin tietysti Windows 8:n rinnalle, mikä on aina hyvä suositus. Ja eikun testaamaan.
Nyt seuraa uutinen. Uusimmat linux-jakelut tunnistavat uuden raudan hienosti. Ytimen nopea päivitys on johtanut siihen, että ajurituki on moitteettomassa kunnossa. Voi sanoa surutta, että kaikki toimii ”pakasta vedettynä”.
En halua ottaa kantaa eri jakeluversioiden puolesta tai niitä vastaan, jokainen löytää itselleen sopivan version halutessaan. En ota kantaa työpöytienkään välillä: Ubuntun Unityä olen vierastanut, mutta siihenkin tottuu. En suosittele vaihtoa sellaiselle, joka on kiinni yrityksen Windows-maailmassa (se ei taida olla mahdollistakaan) enkä niille, jotka haluavat käyttää PC:tä pelaamiseen, vaikka peleissäkin linux-tuki paranee kovaa vauhtia.
Kaikille muille suosittelen vähintään kokeilua vaikkapa live-USB:n avulla. Verkko on täynnä ohjeita sitä varten. Windowsia en itsekään ole kokonaan hylkäämässä. Kun "kymppi" aikanaan valmistuu, sille pitää antaa oma mahdollisuutensa. Nythän on jo viitteitä siitä, että Microsoft olisi oppinut ainakin osan läksyistään.
Loppuun pieni anekdootti viime syksyltä. Olin erään yrityksen järjestämässä seminaarissa Saksassa ja amerikkalaisen isäntäyrityksen kanssa tuli puhetta siitä, miten vaikeaa nykyään on, jos ei halua toimia Windows-, iOS- tai Android-maailmassa. Silloin sanoin, että ainoa vaihtoehto taitaa olla siirtyä suomalaiseen käyttöjärjestelmään. - En tiennytkään, että Suomessa on kehitetty oma käyttöjärjestelmä. Mikä se on, kysyi amerikkalaisisäntä.
- No, se pyörittää valtaosaa palvelimia ja Android pohjaa siihen. Olet ehkä kuullutkin linuxista, vastasin.
Veijo Ojanperä, Elektroniikkalehti
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
