Aurinkokennoista haluttaisiin taipuisia, kevyitä ja edullisia valmistaa. Michiganin teknisen yliopiston tutkijat ovat saattaneet ratkaista tämän yhtälän. 3D-rakenteiksi muokattu grafeeni voi korvata kalliin platinan tulevissa aurinkokalvoissa.
Yliopiston materiaalitieteiden professori Yun Hang Hu kertoo, että platinan hinta on iso ongelma. Yksi unssi eli reilut 28 grammaa maksaa jopa 1500 dollaria. Massatuotantoon kallista ainetta tarvittaisiin suuria määriä.
Grafeenin normaali muoto on kaksiulotteinen, erittäin ohut kalvo. Hun tutkijaryhmä kehitti tavan syntesoida grafeenia kolmiulotteiseksi rakenteeksi, joka muistuttaa hieman hunajakennoa. Tämä tehtiin yhdistämällä litiumoksidia hiilimonoksidiin kemiallisessa reaktiossa, joka tuottaa litiumkarbonaattia ja hunajakennomaista grafeenia.
Litiumkarbonaatti auttaa muokkaamaan grafeenikalvoja ja eristää ne toisistaan. Tämän ansiosta prosessissa ei synny grafiittia. Litiumkarbonaatti voidaan lisäksi helposti erottaa grafeenirakenteesta.
Tutkijat havaitsivat, että 3d-grafeeni johti sähköä erinomaisesti ja oli aktiivinen katalyytti, joten idea energian varastoinnista rakenteeseen heräsi. Platinaelektrodi korvattiin aurinkokalvossa grafeenilla ja uusi rakenne asetettiin aurinkoon.
Kenno, jossa elektrodina oli 3f-grafeeni, muutti 7,8 prosenttia aurinkonvalosta sähköksi. Suhde on lähes yhtä hyvä kuin platinaa käyttävän perinteisen kennon. Sen arvo on 8 prosenttia.
3d-grafeeni syntesointi ei tutkijoiden mukaan ole kallista eikä vaikeaa, joten löydös voi mahdollistaa erittäin edullisten taipuvien aurinkokalvojen kehittämisen jo lähitulevaisuudessa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
