Myös avoimen koodin ohjelmistot ovat alttiita uusille verkkouhkille, kuten Heartbleed-bugi viime vuonna osoitti. Koodin laatu on tärkeä tekijä siinä, miten virheitä – ja siten haittoja – vastaan taistellaan. Tällä saralla linux pärjää erittäin hyvin.
Normaalisti laadukkaan koodin rajan pidetään sitä, että tuhannen koodirivin joukkoon eksyy yksi virhe. Linux-ytimen koodissa tämä virheluku on 0,55. Linux on siis lähes kaksi kertaa laadukkaampaa kuin sellainen koodi, jota yleensä pidetään korkeatasoisena.
Näin ei ole aina ollut. Linuxiin tuottaa aktiivisesti komponentteja useampi tuhat koodaajaa ja takavuosina fokus oli selvästi uusien ominaisuuksien kehittämisessä. Vuonna 2007 yksi ytimen ylläpitäjistä, Googlella työskentelevä Andrew Morton kehotti kehittäjiä poistamaan koodista virheitä ja haavoittuvuuksia. Sen jälkeen linux-ytimen koodin laatu on selvästi parantunut.
Vuonna 2007 linux-ydin koostui lähes 3,5 miljoonasta koodirivistä. Bugeja tunnistettiin 425 ja niistä korjattiin 217. Nyt ytimessä on koodirivejä lähes 20 miljoonaa
Mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. Yksi MEMS-ajoituspiirien vahvuuksista on ohjelmoitavuus.
Englannissa kehitetty vallankumouksellinen kvanttitekniikkaan perustuva atomikello lupaa parantaa turvallisuutta ja tarkkuutta sotilasoperaatioissa. Puolustusministeriön salaisessa tutkimuslaitoksessa (Dstl) kehitetty kvanttitekniikkaa hyödyntävä atomikello on tarkkuudessaan täysin omaa luokkaansa.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.