Myös avoimen koodin ohjelmistot ovat alttiita uusille verkkouhkille, kuten Heartbleed-bugi viime vuonna osoitti. Koodin laatu on tärkeä tekijä siinä, miten virheitä – ja siten haittoja – vastaan taistellaan. Tällä saralla linux pärjää erittäin hyvin.
Normaalisti laadukkaan koodin rajan pidetään sitä, että tuhannen koodirivin joukkoon eksyy yksi virhe. Linux-ytimen koodissa tämä virheluku on 0,55. Linux on siis lähes kaksi kertaa laadukkaampaa kuin sellainen koodi, jota yleensä pidetään korkeatasoisena.
Näin ei ole aina ollut. Linuxiin tuottaa aktiivisesti komponentteja useampi tuhat koodaajaa ja takavuosina fokus oli selvästi uusien ominaisuuksien kehittämisessä. Vuonna 2007 yksi ytimen ylläpitäjistä, Googlella työskentelevä Andrew Morton kehotti kehittäjiä poistamaan koodista virheitä ja haavoittuvuuksia. Sen jälkeen linux-ytimen koodin laatu on selvästi parantunut.
Vuonna 2007 linux-ydin koostui lähes 3,5 miljoonasta koodirivistä. Bugeja tunnistettiin 425 ja niistä korjattiin 217. Nyt ytimessä on koodirivejä lähes 20 miljoonaa
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
