95 prosenttia universumista on edelleen tutkimatonta. Fysiikan ja olemisen salaisuuksia selvitetään CERN-laboratorion hiukkaskiihdyttimessä Sveitsissä. Higgsin bosoni siellä jo löydettiin, nyt jättilaitteella etsitään pimeää ainetta. Apuna työssä käytetään Infineonin kehittämiä antureita.
Pimeän aineen olemassaolo perustuu tällä hetkellä teorioihin ja epäsuoraan näyttöön. Nyt CERNissä toivotaan, että saksalaisen Infineonin valmistamilla anturipiireillä voidaan muodostaa parempi kuva partikkelien toiminnasta.
Infineon kehitti yhdessä itävaltalaisen fysiikantutkimuslaitoksen (HEPHY) kanssa piipohjaisen anturin, joka on kooltaan 10 x 15 -senttinen. Anturirakenne on aiempaa suurempi, aiempaa edullisempi valmistaa ja ne kestävät säteilyä paremmin, mikä tietenkin tekee niistä pitkäikäisempiä hiukkastutkimuksessa.
Infineonin antureita käytetään jo nyt kahdessa dekektorissa. Tavallaan partikkelitestit ovat kuin jättimäisiä kameroita: kun partikkeli tunkeutuu piidetektoriin, se rekisteröi ne. Nyt käytössä olleet detektorit ovat olleet 20 ja 15 metrin korkuisia ja ne on asennettu sata metriä maapinnan alapuolelle. Joka sekunti deketorit suorittavat 40 miljoonaa yksittäistä koetta partikkelien törmätessä niihin. Nyt työn alla olevista detektoreista suunnitellaan tuhannen neliömetrin kokoisia.
Hiukkasfysiikan tutkimus on yleensä erittäin pitkääjnteisät ja aikaa vievää, mutta esimerkiksi syöpäpotilaita CERNiin kehitettyjen anturipiirien avulla voidaan auttaa jopa kymmenen vuoden sisällä. Useat tutkimusryhmät testaavat ja kehittävät protonitomografiaa, jolla syöäppesäkkeiden sijainti voitaisiin määritellä tarkemmin. Tällöin sädehoito voitaisiin suunnata paljon tarkemmin ja potilaan säteilymäärä voisi pienentyä jopa 40 kertaluokkaa nykyisestä.