Muutaman vuoden kuluttua kännykkäverkot voivat lainata taajuuksia muilta järjestelmiltä kasvattaakseen kapasiteettiaan. Suomessa on nyt testattu tätä ASA-tekniikkaa myösw aikajakoisessa LTE-verkossa.
ASA (Authorized Shared Access) on tekniikka, jonka avulla voidaan jakaa taajuuksia. Testien mukaan verkon kapasiteettia voidaan kasvattaa noin 18 prosentilla, mikä on merkittävä lisäys.
Suomessa ASA-tekniikkaa on testattu Tekesin rahoittamassa CORE+-ohjelmassa. Uusimmat kenttätestit Ylivieskassa, Oulussa ja Tampereella osoittavat, että tekniikka toimii myös LTE:n aikajakoisessa versiossa.
NSN:n Seppo Yrjölän mukaan ASA-testeissä on käytetty taajuuskaistaa 40 eli 2300 – 2400 megahertsin aluetta. Yrjölän mukaan ASA:n etu on se, ettei se vaadi muutoksia verkon tukiasemiin eikä päätelaitteisiin.
Uusina komponentteina tarvitaan ASA-tietokanta sekä ASA-ohjain verkkoon. Käytännössä taajuuksien lainaaminen tapahtuu siten, että tarve taajuuksista tallenntaan tietokantaan, minkä perusteella ohjain vapauttaa halutut taajuudet toiseen käyttöön. Esimerkiksi kännykkätaajuuksia voidaan tilapäisesti vapauttaa langattomia tv-kameroita varten.
ASA-jaosta sovitaan aina verkon teknisen operaattorin (kuten Digitan), palveluoperaattorin ja regulaattorin (Ficora) kesken.
Seppo Yrjölän mukaan ASA on tällä hetkellä regulointi- ja standardointivaiheessa. Euroopassa ja USA:ssa kaupallisen käytön arvioidaan alkavan vuoden 2016 aikana.
ASA on myös selkeä askle kohti viidennen polven mobiiliverkkoja. 5G-verkoissa taajuuksien joustava jako tulee olemaan yksi keskeisiä verkkoarkkitehtuurin ominaisuuksia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
