Tosipelaajat eivät kosketusnäyttöihin koske, sillä näillä ruuduilla pelaaminen on kömpelöä ja hidasta. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, mistä tämä johtuu. Johtopäätöskin on selvä: perinteistä fyysistä näppäimistä kosketusruutu ei koskaan voita.
Perinteisesti syynä kosketusnäyttöjen kömpelyyteen on pidetty fyysisen näppäimistön puutetta, mutta Aalto-yliopiston tutkijaryhmän uusi teoria ehdottaa, että syyllinen voikin löytyä muualta.
- Perinteisen näppäimistön puute ei ole se kriittinen juttu, sillä myös kosketusnäyttö antaa käyttäjälle palautetta tuntoaistin kautta. Kosketusnäytöt eivät myöskään ole enää perinteisiä hitaampia, selittää Aalto-yliopiston tutkijatohtori Byungjoo Lee.
Hän vertaili yhdessä professori Antti Oulasvirran kanssa ihmisten suorituksia perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä. Koehenkilöitä pyydettiin reagoimaan ruudulle ilmestyvään kohteeseen sormenpainalluksella. Ero kosketusnäyttöä ja perinteistä näppäimistöä käyttäneiden välillä oli merkittävä – jälkimmäisten hyväksi.
- Löysimme ajoituksen tarkkuudessa selvän kaavan, jonka pystyimme matemaattisesti osoittamaan, Lee paljastaa.
Kokeiden pohjalta tutkijat laativat teorian, jonka mukaan kosketusnäytöllä reagoimisen vaikeuteen on kolme syytä. Ensimmäinen niistä on se, että sormien pitäminen sopivalla, tasaisella etäisyydellä näytöstä on hankalaa, mikä tekee nopeasta ja virheettömästä reagoinnista vaikeampaa kuin perinteisellä näppäimistöllä, jolla sormet lepäävät oikeilla paikoillaan.
Toinen haaste on, että ihmisen hermojärjestelmän on vaikea ennustaa, milloin laite on rekisteröinyt sormen painalluksen. Kolmas pelaamista hankaloittava syy on vaihtelu ajassa, joka sovellukselta kuluu painalluksen prosessoinnissa.
Käyttäjien ajoitus on tarkin silloin, kun kosketus rekisteröidään sormen kosketuspinta-alan ollessa suurimmillaan. Uuden teorian perusteella kosketusnäytöllä pelaamista voidaan sujuvoittaa parantamalla painalluksen ajoittamista. Tutkijat osoittivat, että kun painallus rekisteröidään sormen kosketuspinta-alan ollessa suurimmillaan, ajoittaminen tehostuu merkittävästi.
Toisen kokeen Oulasvirran ryhmä teki suositulla Flappy Bird -pelillä, jossa tarkka ajoitus on avainasemassa.
– Pystymme vihdoin selittämään, miksi tällaisten pelien pelaaminen kosketusnäytöllä on niin turhauttavaa. Mallimme pystyy myös ennustamaan, kuinka paljon pisteitä pelaaja sillä voi kosketusnäytöllä saavuttaa.
Leen ja Oulasvirran tutkimukseen voi tutustua täällä.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
