Kalifornian yliopiston tutkijat ovat kehittäneet optisen kellon, jota kehutaan maailman tarkimmaksi. Yhden kuutiosentin kokoon sopiva kello mittaa aikaa 270 kvintiljoonasosan tarkkuudella. Tarkkuus voidaan ilmaista 0,000000000000000001 sekuntina.
UCLA:n kello on näin merkittävästi tarkempi kuin atomikellot, joita käytetään esimerkiksi internet- ja satelliittitietoliikenteen ajastamiseen. UCLA muistuttaa, että atomikellon tarkkuus yltää ”vain” sekunnin biljoonasosan kymmenykseen.
Tähän asti optiset kellot ovat olleet paljon suurempia. Niissä käytettiin suuria kuitulasereita, jotka vaativat noin tavallisen pöytäkoneen kokoisen koteloinnin.
UCLA:n tutkijat kutistivat oman optisen kellonsa noin kuutiosentin kokoon samanlaisilla menetelmillä, joilla piisiruja valmistetaan. Näin tuloksena on maailman tarkin kello, joka voidaan mahduttaa piirin sisälle.
Parantunutta tarkkuutta voidaan hyödyntää tieteessä monin tavoin. Sen avulla voidaan mitata tarkemmin avaruutta ja aikaa. Erityisen nopeiden prosessien tutkimista atomitasolla kutsutaan attosekuntifysiikaksi ja tähän uusi optinen kello sopii erinomaisesti.
Mikäli optinen kello yhdistetään infrapunateleskooppeihin, tekniikan avulla on mahdollista tunnistaa maankaltaisia planeettoja, jotka ovat sata kertaa pienempiä kuin nykyisin tunnistettavat.
Kun pitää mitata aikaa, joka valolta kuluu heijastua takaisin objektista, kellon tarkkuuden kasvaminen viidellä desimaalilla on erittäin merkittävä parannus. Lisäki piisirulle valmistettu kello on aiempia suuria laitteita paljon luotettavampi, UCLA:n tutkijat kertovat.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
