Litiumioniakku on hieno keksintö, mutta sen huono energiatiheys johtaa siihen, että akku on suhteellisen kookas ja tyhjentyy nopeasti. Sen korvaajiksi on ehdolla useita tekniikoita, joista litiumilma-akku voi nyt olla kaikkein todennäköisin.
Litiumilma-akussa energiatiheys on noin 10-kertainen LiIon-akkuun verrattuna, mutta sen ongelma on ollut erittäin nopea ikääntyminen. Akku käytännössä kuolee muutaman latauskerran jälkeen.
Münchenin teknisessä yliopistossa on ilmeisesti löydetty ratkaisu litiumilma-akun ongelmaan. Professori Hubert Gasteigerin johdolla tekniikasta löydettiin todennäköinen syyllinen: akkua ladattaessa syntyy singlettihappea*, joka on hyvin reaktiivinen ja syövyttää nopeasti ympäröivän materiaalin tullessaan sen kanssa kosketuksiin.
Tutkijoiden mukaan tätä ei ole aiemmin ajateltu, koska singlettihapen uskottiin syntyvän vain korkeissa jännitteissä. Prosessi on nyt varmistettu monimutkaisissa koejärjestestelyissä.
Ratkaisuksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin molekyylejä, jotka sitovat singlettihapen latausprosessin aikana. Nyt edessä on löytää mekanismi, jonka avulla tätä happea ei synny latauksen aikana.
Tutkijat uskovat, että jatkotyö mahdollistaa litiumilma-akun kehittämisen. Sille löytyy onnistuessaan valtavasti käyttökohteita aina sähköautoista älypuhelimiin.
* Singlettihappi on molekylaarisen hapen (O2) muoto, joka on reaktiivisempi kuin normaali triplettihappi. Tämä johtuu elektronikuorilla tapahtuneista spin-luvun muutoksista.