Nokia on eri yritys kuin vielä kuukausi sitten. Uusi Nokia keskittyy verkkoihin ja valmistautuu viemään verkkotekniikan 2020-luvulle. Siihen tarvitaan rutkasti suomalaista osaamista. Nokia Solutions & Networksilla radiotekniikan tutkimusjohtajana toimiva Harri Holma kertoo tänään Elektroniikkainsinöörien seuran järjestämässä ECT Forumissa, että verkkojen kapasiteetti pitää saada 1000-kertaiseksi.
Tavoite on kova, mutta Holman mukaan lääke on yksinkertainen. Jos spektritehokuus kasvatetaan 10-kertaiseksi, taajuuksien määrä kasvaa 10kertaiseksi ja tukiasemien määrä kasvatetaan 10-kertaiseksi, päästään tuhatkertaiseen parannukseen. Mutta onko tavoite realistinen?
- Spektritehokkuuden osalta lähtökohtana oli vuoden 2010 HSPA. Sen jälkeen HSPA+ ja LTE ovat jo tuoneet parannusta spektritehokkuuteen. Lisää parannusta on tulossa esimerkiksi paremmilla antenniratkaisuilla, aktiiviantennien keilanmuodotuksella (beamforming), poistamalla häiriöitä päätelaitteessa ja tukiasemassa, Holma luettelee keinoja.
Taajuuksien lisääminen on ongelma, sillä niitä ei enää valmisteta. Holma kuitenkin uskoo, että käyttöön voidaan saada yli gigahertsin verran kaistaa, mikä olisi 10-kertainen parannus.
- Kun lasketaan Suomen operaattoreiden kaikki kaistat –myös 800 megahertsin alue, josta huutokauppa on kesken- yhteen, päästään 610 megahertsiin. Sen päälle ovat tulossa 3,5 gigahertsin sekä 700 ja 1500 megahertsin alueet. Myös alle 700 megahertsin taajuukseien saamista mobiililaajakaistalle tutkitaan.
Kun kaikki lasketaan yhteen, päästään yli yhteen gigahertsiin. Se on käytännössä 10-kertainen lisäys 120 megahertsin kaistaan, joka toimi vertailu lähtökohtana.
Tukiasemien määrän lisääminen tulee olemaan hankala projekti. Se tarkoittaa pienempiä ja tiheämpiä soluja, joiden saumaton yhteistoiminta vaatii nykytukiasemia enemmän älyä. Holman mukaan haasteita on monenlaisia.
- Miten hallitaan makrotukiasemien ja pienten tukiasemien yhteistoimintaa? Miten ratkaistaan transmissio eli bittien siirto tukiasemalta eteenpäin. Miten tehdään asennus ja konfigurointi helpoksi? Kaikilla näillä alueilla tehdään tutkimus- ja kehitystyötä, Holma sanoo.
Suomi edelleen mobiililabra
Suomea kehuttiin takavuosina todelliseksi mobiilitekniikan laboratorioksi. Moni tekniikka otettiin täällä käyttöön ensimmäisenä. Holman mukaan Suomi on edelleen edelläkävijä muutamilla mobiililaajakaistan alueilla.
- Esimerikiksi mobiilidataa käytetään meillä lähes eniten maailmassa, jokainen asukas keskimäärin noin kolme gigatavua kuukaudessa. Lisäksi Suomessa verkkojen peitto on erinomainen eli mobiililaajakaista toimii kaupunkien kellareissa ja maaseudun kesämökeillä, Holma kehuu.
LTE:ssä johtava maa on tällä hetkellä Korea. Siksi Holma pitää tärkeänä sitä, että NSN toimittaa verkkoja kaikille kolmelle Korean operaattorille.
- Korea on tärkeä, sillä siellä pääsemme oppimaan asioita, Holma sanoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
