Laite, jota ilman jatkossa ei voi elää, on pian täällä. Samsung on esitellyt pitkään huhutun ja julkisuuteen vuodetun älypuhelimensa, jonka näyttö ja itse asiassa koko puhelin on kaareva.
Uutuus on nimeltään Galaxy Round. Siinä on 5,7-tuumainen oled-näyttö Galaxy Noten 3:n tapaan, mutta ruutu taipuu hieman Samsungin kaarevien oled-televisioiden kaltaisesti.
Mitä hyötyä taopuisuudesta sitten on? Imagollisesti Samsung ottaa tärkeän askeleen kohti seuraavan polven laitemuotoilua. Mutta yhtiön mukaan kaarevuudesta on toiminnalista etua.
Kun laitetta pöydällä painaa, se näyttää tärkeät ilmoituksen – esimerkiksi vastaamattomat puhelut, akun varauksen ja kellonajan – vaikka näyttö onkn sammutettu. Yhtiön mukaan eri kotinäkymien välillä siirtyminen onnistuu myös näyttöä ”tilttaamalla”.
Sovelluspuolella uudesta toiminnallisuudesta ei ole vielä paljon hyötyä. Työn alla on esimerkiksi musiikkisoittimen ohjaaminen puhelinta toisesta reunasta kääntämällä.
Raudaltaan Round on muuten aika tyypillinen Samsungin tämän hetken huipputuote. 13 megapikselin kamera, 2,3 gigahertin neliytiminen Snapdrgon-prosessori ja 2800 milliampeeritunnin akku takaavat, että perustoiminnot pyörivät jouheasti.
Mutta se kaartuvuus. Onhan se hieno uusi ominaisuus.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
