Ruotsalainen Volvo on esitellyt uuden konseptin, joka voi mullistaa tulevien sähköautojen akkuratkaisut. Uuden materiaalin ansiosta on mahdollista valmistaa autoon korin osia, joihin voidaan varastoida sähköenergiaa. Volvo Car otti ainoana autojenvalmistajana osaa EU-rahoitteiseen tutkimushankkeeseen, jossa oli mukana yhdeksän muuta osapuolta.
Projektissa haettiin vaihtoehtoa nykyisten sähkö- ja hybridiautojen raskaille, tilaavieville ja kalliille akkuratkaisuille. 3,5-vuotinen hanke kulminoitui S80-koeauton korissa.
Innovaatio perustuu hiilikuidun, nanoakkujen ja superkondensaattorien yhdistelmään. Hiilikuidusta ja polymeerihartsista muodostuvalla nanomateriaalilla superkondensaattoriakkurakenne voidaan laminoida korirugon ympärille.
Tätä energiaa varastoivaa materiaalia voidaan muodostaa esimerkiksi ovipaneeleihin, takaluukkuun ja lokasuojiin, mikä säästää merkittävästi tilaa. Hiilikuitumateriaali muotoillaan ja kovetetaan sen jälkeen uunissa.
Materiaaliin voidaan varastoida esimerkiksi talteen kerättyä jarrutusenergiaa. Lisäksi ”akustoa” voidaan ladata normaalisti sähköverkosta. Sähköä voidaan siirtää sähkömoottoriin samalla, kun korissa olevaa materiaalia ladataan.
Volvon mukaan materiaalia voidaan ladata normaaleja akkuja nopeammin. Lisäksi se on nykyakkuja selvästi kestävämpää.
Volvo on valmistanut kaksi komponenttia tekniikan testaamiseksi. Takaluukku on normaaleja takaluukkuja kevyempi ja konepelti telee auton rakenteen nykyistä kevyemmäksi ja kestävämmäksi. Volvon mukaan uudesta materiaalista tehty konepelti voisi korvata nykyiset start/stop-akut.
Molempia rakenteita on testattu S80-mallissa. Volvo kertoo, että uusi materiaali voisi vähentää auton kokonaispainoa jopa yli 15 prosenttia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
