Karlsruhen teknologiainstituutti on jälleen rikkonut maailmanennätyksen langattomassa tiedonsiirrossa. Instituutin laboratorion käytävällä onnistuttiin siirtämään dataa sadan gigabitin sekuntinopeudella.
Tutkijat käyttivät testissä 237,5 gigahertsin taajuutta. Linkki toimi käytävällä 20 metrin matkalla. Koe on osa Millilink-tutkimusprojektia, jossa haetaan edullista tapaa viedä nopea laajakaistayhteys harvaan asutulle seudulle.
Testissä radiosignaali luotiin japanilaisen NTT-NEL:n valmistamalla fotonisekoittimella. Elektroninen signaali luotiin kahdella eri taajuudella toimivalla lasersignaalilla. Fotoniikassa kuituoptisesta järjestelmästä tuleva datasignaali voidaan suoraan muuntaa korkeataajuiseksi radiosignaaliksi. Tämä voidaan antennin kautta lähettää vastaanottimeen.
Kokeessa vastaanottimen oli valmistanut Fraunhofer-instituutin fysiikan laitos. Vastaanotin perustuu HEMT-trasistoritekniikkaan (high-electron-mobility transistors), jolla toteutetut vastaanottimet toimivat 200-280 gigahertsin taauusalueella. Vastaanotin tukee erilaisia modulointitekniikoita.
Karlsruhen teknologiainstituutin tutkijatiimi on aiemmin tänä vuonna onnistunut siirtämään täysin elektronisesti dataa 40 gigabitin nopeudella. Karlsruhen keskustassa tiimi rakensi toimivan, yli kilometrin pituisen langattoman linkin kahden pilvenpiirtäjän välille.
Tutkijat uskovat, että linkin datanopeus voidaan yhdistämällä optisia ja elektronisia tekniikoita sekä useampaa lähetyskanavaa kasvattaa jopa yhteen terabittiin sekunnissa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
