Vetypolttokennoja kaavailtiin joitakin vuosia sitten jopa matkapuhelinten uudeksi voimanlähteeksi. Uusin tutkimus vie polttokennoja vakavasti esimerkiksi autojen kakkosakkujen korvaajaksi. Innovaatio perustuu uudenlaiseen kalvoon, joka käynnistää energiantuotannon.
Stanfordin yliopiston tutkijat ovat Nano Letters -lehdessä esitelleet uusimpia polttokennotuloksiaan. Tuloksena on tekniikka, joka lupaa aiempaa parempaa energiatiheyttä sekä aiempaa viileämpinä käyviä polttokennoja.
Polttokenno koostuu tyypillisesti polttoaineesta – yleensä vedystä – hapesta ja oksidikalvosta, jolla hapen yhdistymistä vetyyn ohjataan. Ionien liikkuvuus on sitä parempi, mitä korkeampi lämpötilaon, mistä on aiheutunut ongelmia. Tällä hetkellä polttokennojen lämpötila on ollut yli 500 astetta.
Stanfardin tutkijat kehittivät uuden reaktiokalvon, joka ei entisten ratkaisujen tapaan ole tasainen. Kalvo on nystymäinen ja sen pinnalla on platinapartikkeleista koostuva pinta.
Hapen puolella kalvo rikkoo neutraalit happiolekyylit negatiivisesti varatuiksi happi-ioneiksi. Nämä ionit siirtyvät kalvon läpi polttoaineen puolelle, jolloin reaktio alkaa ja elektroneja vapautuu.
Tutkijoiden kehittämä uusi kalvo on 60 nanometriä paksu. Innovaation ansiosta on mahdollista kehittää polttokennoja, jotka ovat selvästi nykyistä viileämpiä, mutta joissa ionien liike ei hidastu. Esimerkiksi USA:n energiaministeriö pitää löydöksiä erittäin lupaavana.
Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn lukujen mukaan Suomessa myytiin heinä-syyskuussa reilut 636 tuhatta puhelinta, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahassa mitattuna myynnin arvo sen sijaan laski 1,6 prosenttia.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
