Edinburghin yliopistossa kehitetystä Spatial MIMO -tekniikasta on kehitetty jo toisen polven versio, jossa modulaatiotekniikka on vaihdettu yksinkertaisemmaksi. Tekniikan kehittäjät uskovat, että se voisi olla keskeinen osa tulevien 5g-verkkojen sisätilayhteyksiä.
Spatial MIMO moninkertaistaa linkin kapasiteetin ilman tehonkulutuslisää, sillä tekniikka käytttää lähettämiseen vain yhtä rf-ketjua. RF-pohjaisissa ratkaisuissa jokainen polku vaatii oman tehovahvistimensa, mikä lisää ratkaisun tehonkulutusta.
Tekniikan isäksi mainittu professori Harald Haas kertoo, että Spatial Modulationin -skeeman vaihtaminen Spatial Shift Keying -modulointiin yksinkertaistaa järjestelmiä ja tarvittavia dekoodausalgormitmeja.
Haasin kehittämällä MIMO-tekniikalla voidaan esimerkiksi pienessä tilassa siirtää dataa jopa tuhannella infrapunalinkillä. Haas kutsuu konseptia nimellä optinen attosolu.
Ratkaisussa data voidaan koodata ledien välillä jopa tuhannen eri polun kautta kulkevaksi. Keskeistä on erottaa polut toisistaan niin, että vastaanottava komponentti ymmärtää kyseen olevan eri signaalista.
Haasin mukaan erot signaalipoluissa syntyvät komponenttien eroista, mutta tärkeintä on mahdollisuus manipuloida esimerkiksi niitä kulmia, joissa säteet kulkevat diodien välillä.
Tulokset voivat olla mullistavia. Yhdessä huoneessa dataa voitaisiin RF-linkin sijaan siirtää tuhannella infrapunalinkillä. Piensolun kapasiteetti voisi kasvaa tuhatkertaiseksi ilman, että järjestelmän tehonkulutusta kasvatettaisiin.
Euroopn komission johdolla käynnistettiin aiemmin tällä viikolla 5GPPP-hanke, jossa tulevien 5g-verkkojen tutkimusta koordinoidaan. Haasin kehittämä MIMO voi hyvinkin olla yksi potentiaalinen ratkaisu tulevien verkkojen piensolujen kapasiteettitavoitteiden ratkaisemiseen.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
