Pohjoismaissa sähköautojen latauksesta on tulossa arkipäiväistä infrastruktuuria. Latauspisteoperaattoreille, laitevalmistajille ja palvelukumppaneille käyttäjäkokemus nojaa kuitenkin asiaan, jota moni ei näe: latauspisteen taustalla olevaan datayhteyteen.
Dallasin Texasin yliopiston (UTD) tutkijoiden alkuvuodesta tekemä läpimurto litium-nikkelioksidi (LiNiO₂) -akkujen hajoamisen mekanismista on saanut vahvistusta uusista tutkimuksista. Useat kansainväliset ryhmät ovat sittemmin raportoineet samoista ilmiöistä ja esitelleet lisäkeinoja akun rakenteen vakauttamiseksi.
Imec ja australialainen Diraq ovat saavuttaneet merkittävän virstanpylvään kvanttilaskennan kehityksessä. Tutkijat onnistuivat valmistamaan piipohjaisia kvanttipistekubitteja teollisilla mikropiiriteknologioilla huoneenlämmössä, samoissa puhdastiloissa ja samoilla tuotantolinjoilla kuin tavallisia prosessoreita.
AMD on hakenut patenttia muistiteknologialle, joka voi ravistella koko datakeskusmarkkinaa. Yhtiön niin kutsuttu HB-DIMM (Hybrid Buffer DIMM) yhdistää uudenlaisen ohjaus- ja puskurirakenteen, joka nostaa DDR5-muistin suorituskyvyn ja kapasiteetin uudelle tasolle.
STMicroelectronicsin pitkäaikainen pääjohtaja Pasquale Pistorio on kuollut 89-vuotiaana. Hän oli yksi eurooppalaisen puolijohdeteollisuuden merkittävimmistä ja karismaattisimmista johtajista, jonka visionäärisyys nosti ST:n maailman kärkiyritysten joukkoon.
CHERRY XTRFY on esitellyt MX 10.1 Wireless -pelinäppäimistön, jonka teknisiin tietoihin kuuluu markkinoiden nopeimpiin lukeutuva 8000 Hz polling rate. Tämä tarkoittaa, että näppäimistö pystyy lähettämään painallustiedot tietokoneelle jopa 8000 kertaa sekunnissa eli 0,125 millisekunnin välein. Mutta kuinka paljon tällä on käytännön merkitystä pelaajalle?
Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden valmistusmenetelmän, joka voi mullistaa mikroelektroniikan. Menetelmä mahdollistaa piirien kaivertamisen niin pienessä mittakaavassa, että ne ovat paljaalla silmällä näkymättömiä. Tavoitteena on valmistaa aiempaa pienempiä, nopeampia ja edullisempia mikrosiruja, joita tarvitaan lähes kaikissa moderneissa laitteissa älypuhelimista lentokoneisiin.
Kontron tuo korttitietokoneisiinsa uuden tason kyberturvaa yhteistyössä italialaisen Exeinin kanssa. Yhtiöt julkistivat strategisen kumppanuuden, jonka myötä Exeinin kehittämä ajonaikainen suojaus (runtime security) integroidaan KontronOS-käyttöjärjestelmään ja KontronAIShield-työkaluun. Tämä tekee Kontronin laitteista entistä vahvemmin suojattuja kyberuhkia vastaan – suoraan tehdasasennuksesta lähtien.
Taivuteltavista älypuhelimista on puhuttu jo vuosia seuraavana suurena trendinä, mutta todellisuudessa kyse on edelleen hyvin pienestä markkinasta. Euroopassa taittuvat puhelimet muodostavat Counterpoint Researchin mukaan vain noin kaksi prosenttia kaikesta myynnistä, ja kirjan lailla avautuvat mallit jäävät alle prosentin osuuteen. Käytännössä markkinaa hallitsevat kaksi valmistajaa: Samsung ja Honor.
Tampereen kupeessa Lempäälässä toimiva elektroniikan sopimusvalmistaja Xortec Oy on hankkinut uuden automaattisen lakkauslinjan vahvistaakseen tuotteidensa kestävyyttä ja toimintavarmuutta. Lakkaus suojaa elektroniikkakomponentteja kosteudelta, pölyltä ja kulutukselta, ja uusi linja mahdollistaa tasalaatuisemman ja tarkemmin rajatun suojauksen.
Euroopan unionin digimarkkina-asetus, DMA, on noussut jälleen otsikoihin Applen ja komission välisen kiistan myötä. Apple toimitti syyskuussa ensimmäisen virallisen vastauksensa EU:n julkiseen kuulemiseen ja toisti siinä vuosien varrella esittämänsä kritiikin. Yhtiön mielestä asetus ei toimi tarkoitetulla tavalla, vaan heikentää kuluttajakokemusta, jarruttaa uusien ominaisuuksien käyttöönottoa ja pakottaa yrityksen rakentamaan järjestelmiä, jotka eivät istu sen tekniseen filosofiaan.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.