Pohjoismaissa sähköautojen latauksesta on tulossa arkipäiväistä infrastruktuuria. Latauspisteoperaattoreille, laitevalmistajille ja palvelukumppaneille käyttäjäkokemus nojaa kuitenkin asiaan, jota moni ei näe: latauspisteen taustalla olevaan datayhteyteen.
Sydämentahdistimien ja muiden implantoitavien lääketieteellisten laitteiden yksi suurimmista ongelmista on akun kesto. Kun virta loppuu, tarvitaan usein kirurginen toimenpide akun vaihtamiseksi. Aalto-yliopistossa ja kansainvälisissä yhteistyöryhmissä tehty tutkimus antaa nyt toivoa ratkaisusta: sydämentahdistimia voisi tulevaisuudessa ladata langattomasti kudoksen läpi, aivan kuten kännyköitä voi ladata induktiolatureilla.
Oululainen Bittium julkaisi maanantaina uuden sukupolven tietoturvapuhelimensa, Bittium Tough Mobile 3:n. Puhelin perustuu HMD Secure Oy:n Espoossa valmistamaan laitealustaan. Bittium viimeistelee alustan omilla ohjelmistoillaan valtiolliseen käyttöön soveltuvaksi turvapuhelimeksi.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kehittänyt uudenlaisen radiopiirin, joka voi mullistaa tulevat 6G-verkot. Pekingin yliopiston, Hongkongin City Universityn ja Kalifornian yliopiston Santa Barbaran tutkijat esittelivät Nature-lehdessä järjestelmän, joka toimii poikkeuksellisen laajalla 0,5–115 gigahertsin taajuusalueella ja yltää 100 gigabitin sekuntinopeuksiin. Tulevaisuuden 6G-verkkojen on tarkoitus kattaa koko radiotaajuusspektri mikroaalloista millimetriaaltoihin ja aina terahertsialueelle. Perinteiset ratkaisut tarvitsevat erillisiä laitteita eri kaistoille, mikä lisää kustannuksia ja monimutkaisuutta. Uusi prototyyppi ratkaisee tämän ongelman, sillä se yhdistää yhdeksän peräkkäistä radiokaistaa yhdelle sirulle.
Traco Powerin uusi THL 40WI -sarja tuo 40 watin tehon kompaktista 1 kuutiotuuman metallikotelosta. Uutuus yhdistää kustannustehokkuuden, laadun ja korkean hyötysuhteen (jopa 93 %), mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon vaativiin teollisuus- ja viestintäsovelluksiin.
Nokia avasi perjantaina Oulun Linnanmaalle uuden Home of Radio -kampuksen, jota yhtiö kuvaa maailman edistyksellisimmäksi radioteknologian innovaatiokeskukseksi. Huippumoderni tutkimus- ja tuotantolaitos kokoaa saman katon alle tuotekehityksen, testauksen ja valmistuksen – ja se on Nokialle sekä koko Suomelle strategisesti merkittävä investointi.
UCLA:n ja UC Riversiden tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen laskentaprototyypin, joka hyödyntää kvantti-ilmiöitä ilman kalliita jäähdytysjärjestelmiä. Toisin kuin nykyiset kvanttitietokoneet, jotka on jäähdytettävä lähes absoluuttiseen nollapisteeseen, uusi laite toimii huoneenlämmössä.
Samsung on julkistanut uuden Galaxy S25 FE -mallin, jota markkinoidaan edullisempana vaihtoehtona yhtiön tämän vuoden lippulaivamallistoon. Hinnaltaan kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta halpapuhelimesta: Suomessa S25 FE:n hinta asettuu noin 650 euroon, kun halvimmillaan Galaxy S25 maksaa vain noin sata euroa enemmän.
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tuoreiden tilastojen mukaan vuoden 2025 patenttihakemusten määrä on jäänyt hieman jälkeen viime vuodesta. Tammikuusta elokuuhun hakemuksia jätettiin yhteensä 1 070, mikä on noin 11 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2024.
Kontron on julkaissut uuden VX3124 3U VPX -moduulin, joka tuo 16-ytimisen NXP QorIQ Layerscape LX2160A -prosessorin suorituskyvyn ja energiatehokkuuden vaativiin sulautettuihin ympäristöihin. Ratkaisu on suunniteltu erityisesti puolustuksen, ilmailun, liikenteen ja teollisuuden reaaliaikaisiin sovelluksiin.
Korealaiset tutkijat ovat kehittäneet akkuteknologian, joka voi mullistaa sähköautojen tulevaisuuden. KAISTin ja LG Energy Solutionin yhteinen FRL-laboratortio (Frontier Research Laboratory) sanoo ratkaisseensa litium-metalliakkujen suurimman ongelman eli dendriittien muodostumisen. Tulokset ovat huimia: jopa 800 kilometrin toimintamatkan, yli 300 000 kilometrin käyttöiän ja vain 12 minuutin pikalatauksen.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.