Valokuituyhteyksiä vauhdilla Suomeen rakentava Valokuitunen on teettänyt tutkimuksen, jossa vertailtiin suomalaisten kotitalouksien laajakaistasta maksamaa hintaa. Vuonna 2018 yhden megabitin hinta sekunnissa oli 0,29 euroa, kun se tänä vuonna maksaa enää noin 0,13 euroa.
Vuosina 2018-2023 kotitalouksien kiinteiden laajakaistaliittymien keskimääräisen tiedonsiirtonopeuden hinta on laskenut jopa 55 prosenttia. Vaikka markkinoilla tarjonta on kasvanut korkeimmissa nopeuksissa, kuluttajat ovat pysyneet matalammissa perusnopeuksissa. Tutkimuksen teki syyskuussa Valor ja siinä tutkittiin tiedonsiirtonopeuksien hintoja Suomessa ja Ruotsissa.
Selvityksen mukaan vuosien aikana kuluttajien valitsemien liittymien keskimääräinen tiedonsiirtonopeus on kasvanut hieman alle 100 megabitistä 250 megabittiin sekunnissa. Viidessä vuodessa nopeudet ovat siis kasvaneet, mutta vain hyvin maltillisesti siihen nähden, miten nopeasti tarjolla olevat nopeudet ovat kasvaneet. Nykyään valtaosa (yli 60 %) kotitalouksista on valinnut laajakaistaliittymänsä nopeudeksi 100–299 Mbit/s.
- Kuluttajat eivät ole suuressa määrin hankkineet korkeampia nopeuksia, vaikka niitä pyritään heille ensisijaisesti kauppaamaan. Syy on varmasti se, että useimmille valokuidun nopeudeksi riittää 100–299 Mbit/sekunti, koska tekniikkana kuitu on niin laadukas. Kaikista hitaimmat yhteydet on poistettu valikoimista, mikä myös osaltaan selittää keskiarvon nousua, toteaa Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto.
Selvityksessä käytiin läpi myös Ruotsin keskimääräisiä tiedonsiirtohintoja per Mbit/s vuodesta 2018 alkaen tähän vuoteen. Myös siellä hinnat ovat laskeneet, joskaan eivät yhtä dramaattisesti kuin Suomessa. Ruotsissa Mbit/s vuonna 2018 maksoi 0,17 euroa, mistä ne ovat tippuneet tähän vuoteen noin 29 prosenttia (0,12 euroa Mbit/s). Myös Ruotsissa enemmistö kuluttajista (58 %) käyttää nopeuksia 100–249 Mbit/s.
- Tilasto on mielenkiintoinen, koska Ruotsi on ollut Suomea merkittävästi edellä valokuituyhteyksien kehityksessä. Tästä huolimatta näyttää siltä, että Ruotsissa keskimääräiset tiedonsiirtohinnat jatkavat edelleen laskuaan. Myöskään yhteysnopeudet eivät ole kehittyneet juurikaan korkeammiksi kuin Suomessa. Tämä vahvistaa sitä käsitystä, että kuluttajat eivät yksinkertaisesti ole tarvinneet perusnopeuksia 100–300 Mbit/s korkeampia nopeuksia, Kaunisto tulkitsee.
