Fujitsun Activate Now -tapahtumassa Helsingissä yhtiön Suomen ja Viron varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa varoitti kvanttilaskennan muodostamasta tulevasta kyberuhasta. Hänen mukaansa yritysten on varauduttava ajoissa, koska salausmenetelmien murtumisen aikataulua ei tunneta.
Ylinampa korosti Suomen haavoittuvuutta. Maa on käytännössä saari, sillä 96 prosenttia tuonnista tulee meritse. Tästä vain noin 10 prosenttia on korvattavissa maa- tai rautatiekuljetuksilla. Digitaalisten ja fyysisten kriittisten järjestelmien häiriöt voivat siksi nopeasti eskaloitua laajoiksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi.
Kyberrikollisuuden mittakaava kasvaa nopeasti. Vuonna 2025 sen globaalien kustannusten arvioidaan nousseen 10,3 biljoonaan dollariin. Ylinampan mukaan tekoälystä on tulossa kriittisten toimintojen selkäranka. Sen avulla keskeisten järjestelmien käyttökatkoja voidaan lyhentää jopa 30 prosenttia.
Kvanttilaskennan merkitys korostuu erityisesti raskaissa laskentatehtävissä. Ylinampa havainnollisti tätä genomitutkimuksella. Jo 20 000 genomin laskenta vaatii arviolta 1 000 biljoonaa operaatiota. Tällaisissa tehtävissä kvanttilaskennan ja tekoälyn yhdistelmä nähdään välttämättömänä ratkaisuna.
Samaan aikaan kvanttiteknologia tuo mukanaan uudenlaisen tietoturvariskin. Ylinampan mukaan yleisesti käytetty RSA-2048-salaus voidaan murtaa kvanttitietokoneilla 2030-luvulla. Tästä syystä yritysten tulisi arvioida heti sensitiivinen datansa ja kriittiset järjestelmänsä. Ongelma on, ettei kukaan tiedä, milloin kvanttiuhka realisoituu.
On kuitenkin syytä tehdä selvä rajaus. Ei ole mitenkään varmaa, että perinteiset verkkorikolliset saavat kvanttitietokoneita käyttöönsä. Nykyiset kvanttikoneet ovat erittäin kalliita ja teknisesti vaativia järjestelmiä. Ne toimivat äärimmäisissä olosuhteissa, lähellä absoluuttista nollapistettä, ja edellyttävät erikoistunutta infrastruktuuria sekä osaamista. Tämä tekee niistä toistaiseksi epärealistisen työkalun tavallisille rikollisryhmille.
Riski on kuitenkin uskottavampi valtiollisten toimijoiden osalta. Suurvalloilla on resurssit ja strateginen motiivi kehittää kvanttilaskentaa myös tiedustelu- ja kyberoperaatioihin. Tässä yhteydessä puhutaan niin sanotusta harvest now, decrypt later -uhasta. Salattua dataa voidaan kerätä jo nyt ja purkaa vasta myöhemmin, kun kvanttikapasiteetti on riittävä.
Puolustautumisessa korostuu resilienssi. Ylinampa viittasi IBM Securityn tutkimuksiin, joiden mukaan Zero Trust -periaatteiden käyttöönotto voi vähentää tietomurtoja 43 prosenttia. Viesti on selvä. Kvanttiaikaan ei pidä herätä kriisin hetkellä, vaan varautuminen on aloitettava hyvissä ajoin.
