Vaikka Nokian matkapuhelimet menevätkin amerikkalaisomistukseen, ei suomalainen RF-suunnittelun osaaminen katoa minnekään. Sille löytyy aina kysyntää, kuten Broadcomin tulo Suomeen Renesas Mobile -kaupalla osoittaa. Näin näkee piirisuunnittelun työkaluja kehittävän Mentor Graphicsin toimitusjohtaja Wally Rhines.
Rhines on nähnyt läheltä suomalaisen elektroniikan nousun. Mentor oli pitkään Nokian hovitoimittaja EDA-työkaluissa. - Suomalaiset ja entiset nokialaiset vat erittäin vahvoja erityisesti RF- ja tietoliikennesuunnittelussa, Rhines kehuu.
Rhines rauhoittelee suomalaisia sillä, että RF-alueen osaaminen kestää paljon kauemmin rakentaa kuin vaikkapa digitaalinen suunnitteluosaaminen. - Vie se ainakin kaksi kertaa pidemmän ajan. Siksi RF-suunnittelijoista on nyt kysyntää kaikkialla. RF:ssä on aina kyse enemmän taiteesta, Rhines perustelee.
Yleensä suunnittelijat käyttävät mielellään samoja työkaluja, jos se vain on mahdollista. Nokian modeemiyksikön siirryttyä Renesasin omistukseen suunnittelijat pitivät tiukasti kiinni esimerkiksi Mentorin simulointityökaluista. Broadcomilla ja Mentorilla on puolestaan pitkä suhde takanaan, joten sikäli Broadcomin tulo Suomeen oli hyvä myös Mentorille.
Mooren laki on fiktio
Rhines pitää tänään Mentorin omassa Nokia-tapahtumassa avainpuheenvuoron, jossa hän puhuu esimerkiksi Mooren laista ja sen vaikutuksista elektroniikan suunnitteluun. - Mooren laki on fiktio, hän muistuttaa.
Enemmän elektroniikan kehitys on nojannut siihen, että jos volyymit kasvavat tiedetyllä vauhdilla, yhden transistorin valmistaminen on aina halvempaa. Tämä ”learning curve” on pitänyt paikkansa tietojenkäsittelyn alkuajoista asti, siis jo ennen Gordon Mooren kuuluisaa doktriinia.
Nyt kehitystä uhkaa se, että 14 nanometrissä valmistaminen kallistuu normaalia teknisen sukupolven (process node) vaihtumista nopeammin. Kuviot täytyy piille valottaa kahteen kertaan ja paljon odotettu EUV-valotus myöhästyy edelleen.
Koko teollisuudenalan pitää keksiä jotenkin, kuka tämän lisäkustannuksen maksaa. Rhinesin analyysin mukaan sille ei luontevasti löydy maksajaa. Tuotantolaitteiden valmistajat, piirien sopimusvalmistaja, puolijohdetalot ja EDA-talot eivät oikeastaan kukaan tee sellaisia voittoja, että niitä voisi nykyistä rankemmi rokottaa. Poikkeuksia toki on, kuten joku Qualcomm, mutta yleensä ottaen pelivaraa ei juuri ole.
Rhinesin mukaan ainoa lääke on panostaa innovaatioon. Pitää kehittää uusia tekniikoita tehdä mikropiirejä ja keksiä uusia metodologioita niiden suunnittelemiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Yritysten pitää itse valita, panostaako biokytkimiin, hiilinanoputkiin, spintroniikkaan vai mihin. Kaikille alueille ei kukaan voi tutkimusrahojaan jakaa.
