3,5 gigahertsin alueen 5G-verkot ovat jo rajoitetusti käynnistyneet Suomessa, mutta pian yhteyksissä mennään paljon korkeampiin taajuuksiin ja pienempiin soluihin. Nokia on valmis molempiin, sanoo yhtiön matkapuhelinverkoista vastaava johtaja Tommi Uitto.
Millimetriaalloissa solun säde on lyhyt ja solun peittoalue pieni. Käytännössä puhutaan parinsadan metrin säteistä ja LOS-yhteyksistä (line-of-sight) eli käyttäjän ja tukiaseman välillä pitää olla näköyhteys. Tämä verkon tiheysvaatimus asettaa omat haasteensa operaattoreille, Uitto sanoo.
- Mistä saadaan saitit, mihin tukiasemat asennetaan, mistä tolpat tai mastot tai seinät tai katot saadaan? Mitä tiheämpi verkko on, sitä enemmän rakennusten omistajaa alkaa häiritä se, että jokaisessa tolpassa on kolmen tai neljän operaattorin tukiasema.
Toisaalta ei ole bisnesmielessä järkevää rakentaa vain yhtä, jaettua 5G-verkkoa Suomeen. - Miten operaattorit sitten kilpailisivat peitolla tai kapasiteetilla? Ehkäpä ratkaisuksi tarvitaan mikro- tai city-operaattoreita, Uitto pohtii.
Suomessa myönnettiin viime vuonna operaattoreille 3,5 gigahertsin alueen toimiluvat, jotka tulivat voimaan tämän vuoden alusta. Seuraavaksi jakoon lienee menossa 26 gigahertsin alue, kuten Euroopassa yleisesti. Uitto uskoo, että uusia taajuuksia tulee jakoon vuoden-kahden sisällä.
Millimetriaalloilla operaattorit saavat käyttöönsä massiivisen hotspot-kapasiteetin. – Esimerkiksi Verizonilla ja NT&T:llä ei ole käytössään midband-taajuuksia (eli 2,5 tai 3,5 gigahertsin aluetta tai C-kaistaa eli 3,7-4,2 GHz), joten ne joutuvat rakentamaan 5G-verkkonsa kaupunkialueella millimetriaalloilla. Sieltä tulee käsittämättömiä kapasiteetteja. Esimerkiksi Verizonilla on New Yorkissa 800 megahertsiä taajuutta, jolloin päästään jopa neljään gigabittiin sekunnissa, Uitto kertoo.
Nokian radiotutkimus edelleen maailman huippua
Radiotekniikan kehitys vaatii osaajia ja riittävästi resursseja. Uiton mukaan Nokialla on toki vähennetty väkeä, mutta myös palkattu lisää radiotutkimukseen. – Ennen Alcatel-Lucent -kauppaa meillä oli vajaat tuhat tutkijaa Nokian tutkimuskeskuksessa, joista suuri osa keskittyi matkapuhelinverkkojen radiotutkimukseen.
Alcatel-Lucentilla oli myös vajaat tuhat tutkijaa, johon sisältyi kiinteiden verkkojen ja optisten linkkien lisäksi radioverkkotutkimusta. Kun nämä yhdistyivät, tuli radioverkkojen tutkimukseen enemmän väkeä kuin meillä oli ennen fuusiota, Uitto selventää.
- Suomi on älyttömän hyvä paikka tehdä tuotekehitystä, koska tällä on saavutettu regulaattorien ja operaattorien sopu taajuuksien TTO-käytöstä (tutkimus, tuotekehitys ja opetus). Meillä on tässä Karaportin alueella iso 5G-testiverkko ja pienemmät Oulussa ja Tampereella.
Nokialla on Karaportin kampuksen alueella toistakymmentä testitukiasemaa ja pakettitestiauto mittaa yhteyksien laatua tiheään. Ei nyt ihan 24/7-periaatteella, Uitto naurahtaa.
- Kenttäolosuhteet on kuitenkin kenttäolosuhteet. Labrassa voi kehittää ja testata, mutta kentällä otetaan vasta toden teolla mittaa tekniikasta. Kentällä tulee myös vastaan kaikenlaista, mitä laboratoriossa ei ole huomattu esimerkiksi peiton suhteen tai mobiliteetin osalta. Kyllä meidän FiVe-verkkomme (field verification) on keskeisessä roolissa tuotekehityksessämme, Uitto kehuu.
