Hakkerit eivät ole enää hupparissa kulkevia yksinäisiä henkilöitä, jotka lähettävät haittakoodia massasähköpostien välityksellä. Verkkorikollisuus on kasvanut omaksi rikollisuuden haarakseen, jossa liikkuu vuodessa 1,2 biljoonaa euroa eli käsittämättömät 1200 miljardia euroa.
Summaa voi olla vaikea hahmottaa, mutta jos verkkorikollisuus olisi itsenäinen valtio, sen BKT olisi maailman kolmanneksitoista korkein – suunnilleen yhtä suuri kuin Venäjän BKT.
Verkkorikollisuudessa liikkuvan rahan määrä on lähtenyt räjähdysmäiseen nousuun, ja samalla myös verkkorikollisuuden rakenne on muuttunut.
- Monet verkkorikolliset työskentelevät nykyään organisaatioissa, jotka toimivat minkä tahansa muun yrityksen tavoin. Niissä on esimerkiksi erilliset osastot tutkimukselle ja sosiaaliselle medialle sekä jopa oma asiakaspalvelu”, Proofpointin tietoturva-asiantuntija Ryan Kalember sanoo The Economist -lehdelle kirjoittamassaan artikkelissa.
- Kyberrikollisuudessa voidaan nähdä samaa kehitystä kuin kaupassa – yhä erikoistuneemmat toimijat keskittyvät tekemään yhtä asiaa niin hyvin kuin mahdollista sen sijaan, että yrittäisivät kattaa kaiken mahdollisen. Tämän osoittaa esimerkiksi se, että rahan tienaaminen haittaohjelmien avulla on vaikeutunut.
Kalember selvittää, että trendinä ovat aina vain tarkemmin kohdistetut hyökkäykset yksittäisiä henkilöitä kohtaan sekä hyvin ajoitetut tietokalasteluyritykset. Monet yritykset ja organisaatiot yrittävät kuitenkin yhä suojautua perinteisellä tavalla, mikä saattaa johtaa suuriin ja vakaviin häiriöihin.
- Jotta yrityksissä ja organisaatioissa voidaan puolustautua uudenlaisilta uhilta, niissä on ymmärrettävä paremmin, millaiset työntekijät voivat joutua hyökkäysten kohteeksi ja miten. Vasta sen jälkeen arkaluonteisten tietojen suojaksi kannattaa hankkia sopivat välineet. Työstämällä näitä ongelmia oikealla tavalla yritykset voivat suojella omaa mainettaan ja sen lisäksi olla tärkeässä asemassa verkkorikollisuuden maailmanlaajuisen aallon pysäyttämisessä, Ryan Kalember sanoo artikkelissa.
