Elisa myy jo 5G-liittymiä ja muut operaattorit seuraavat pian perässä. 5G:tä myydään jo kovaa vauhtia paitsi nopeammilla datayhteyksillä, myös ”reaaliaikaisuudella”. Tämä on kuitenkin lupaus, joka tarkalleen ottaen ei vielä toteudu. 5G:n viivettä joudutaan odottamaan ensi vuoteen. Tämä johtuu nykyisten verkkojen arkkitehtuurista ja teknisistä rajoituksista.
5G tulee hyödyntämään monia sovelluksia, esimerkiksi e-pelaamista. Maanantaina Elisa hehkuttikin lauantaina Hartwall Arenalla järjestettävää e-pelitapahtumaa, jossa viiveetön pelikokemus on yksi keskeisimpiä tekijöitä.
ETN testasi jokin aika sitten Elisan 5G-verkkoa Helsingissä, jossa verkko on toki vielä pilottivaiheessa. Testin perusteella datanopeudet kasvoivat välillä lähelle 500 megabittiä sekunnissa, mutta yhteyden latenssi eli viive oli korkeintaan 4G-luokkaa. Latensseissa päästiin välillä 10-12 millisekunnin väliin, mutta välillä viive kasvoi 19 millisekuntiin. Samaan aikaan LTE-yhteydessä latenssi oli säännöllisesti 14-19 millisekunnin välillä.
Elisan mukaan pitkän aikavälin tavoite 5G-tekniikalla on päästä latenssissa 1-4 millisekunnin välille, mutta se vaatii seuraavien erien päätelaitteita ja verkko-ohjelmistoja. Verkon ollessa Helsingissä vielä pilottivaiheessa 19 millisekuntia on välillä valitettavasti vielä normaalia, operaattori myönsi.
Mistä tämä sitten johtuu? Käytännössä on niin, että ensimmäisen polven 5G-verkot eli ns. NSA-verkot (non-standalone) eivät arkkitehtuurinsa takia mahdollista 5G:n lupaamia muutaman millisekunnin viiveitä. Nokian mukaan tämän hetken 5G NR -verkot käyttävät 3,5 gigahertsin TDD-tekniikkaa, jossa DL- ja UL-yhteydet käyttävät samaa kanavaa eri aikoina. Nokia Bell Labsin tutkija Harri Holman mukaan tällä tekniikalla ei koskaan voida päästä alle 5 millisekunnin latenssiin, ei edes teoriassa.
Yhden millisekunnin latenssi – tämä on se 5G:n lupaus – voidaan saavuttaa taajuusjakoisessa verkossa alhaisilla taajuuksilla, kuten 700 tai 900 megahertsissä. Lisäksi tämä onnistuu aikajakoisesti millimetrialueella eli esimerkiksi 26 tai 39 gigahertsissä.
Nykyisissä LTE-verkoissa pelkän radiolinkin latenssi on noin 10-12 millisekuntia. Testeissä lukema asettuu 15-30 millisekuntiin, mikä johtuu keskitetystä core-verkosta. Näitä core-keskuksia on Suomessa vain muutama, joten jo valonnopeuden rajoitus aiheuttaa millisekunnin ylimääräisen viiveen 100 kilometrin matkalla.
Nykyisissä 5G-verkoissa linkin käynnistäminen datansiirtoon vie noin 100 millisekuntia aikaa. Tätä ei voida NSA-arkkitehtuurin mukaisissa verkoissa välttää. Käytännössä alle 5 millisekunnin latenssi edellyttää Holman mukaan taajuusjakoista verkkoa, joka toimii kokonaan 5G:n päällä (standalone) ja lisäksi jaettua core-verkkoa. Kaikki nämä teknologiat alkavat tulla tarjolla vasta ensi vuonna.
Elisan verkon rakennuttamisesta vastaavan Tiina Höckertin mukaan verkkojen päivitys SA-arkkitehtuuriin (standalone) riippuu laitetoimittajista. – Tämä on hyvinkin mahdollista ensi vuonna, Höckert arvioi.
Siispä ”todellista 5G:tä” joudutaan vielä odottelemaan ainakin ensi vuoteen.
