Business Finlandin kasvumoottoriohjelma on täysin uusi rahoitusinstrumentti, jossa uusille hankkeille tarjotaan useamman miljoonan euron pääomitusta. Ohjelmaan pääseville asettuu kovat tavoitteet, sillä kunkin ekosysteemin pitäisi generoida tulevina vuosina miljardiluokan liiketoiminta. Kasvumoottorikisa järjestettiin nyt toista kertaa. Kaikkiaan valtio on osoittanut ohjelmaan 60 miljoonaa euroa viime ja tälle vuodelle. Uudesta kierroksesta ei ole tietoa, rahoitusasia selkeytynee hallituksen ensi viikolla alkavassa budjettiriihessä.
Nyt toiselle kierroksella kasvumoottoriksi haki 40-50 yritystä. Niistä Business Finland karsi jyvät akanoista, joiksi tällä kertaa selviytyivät Antero Vartian Compensate, älykkäiden satamien alustaa kehittävä Awake.AI, Pohjoismaiden suurin tekoälylaboratorio Silo.AI ja uusiutuvan energian ekosysteemiä Ahvenanmaalla jo demonnut Flexens.
Tänään uudet kasvumoottorit esittäytyivät ensimmäistä kertaa. Samalla ykköskierroksen viisi moottoria kertasi omaa tilannettaan. Poikkeuksetta yritykset kiittivät Business Finlandin uutta rahoitusmallia. – Esimerkiksi Kyyti-palvelun vetäjä Pekka Möttö myönsi suoraan, ettei yritys olisi enää suomalaisomistuksessa ilman Business Finlandin tukea.
Toisaalta Möttö korosti, että nyt on aika ryhtyä töihin. – Powerpointtien aika alkaa olla ohi. Meillä on iso mahdollisuus esimerkiksi ratkaista syrjäseutujen liikkuminen kestävästi täällä Suomessa.
Griffin Refineries kehittää muovijätteiden hyötykäyttöä ja on tänä vuonna sopinut ensimmäisestä projektista Arabiemiraatteihin. Griffin kerää muovijätteet ja paikalliset sementtitehtaat on lailla velvoitettu ostamaan Griffinin tuottama polttoaine käyttöönsä.
Griffinin pitkä sopimus kuvaa hyvin sitä, mitä kasvumoottorihankkeessa haetaan. Tavoitteena on bisnestä ja vientituloja tuova ekosysteemi, jonka operaattorina suomalainen yritys toimii. – Kaikki yritykset tähtäävät nykyään lähtökohtaisesti kansainvälisille markkinoille, paalutti myös Business Finlandin uusi, kaksi viikkoa työssään ollut pääjohtaja Nina Kopola.
Kasvumoottoriksi voi toki päästä omalla, innovatiivisella tuotteella tai ratkaisulla. Tutkakuvaa satelliiteilla tuottava ICEYE on tästä erinomainen esimerkki. Yritys oli Bahaman hirmumyrskyn aikaan ainoa toimija, joka kykeni toimittamaan reaaliaikaista kuvaa tuhoalueista. Aalto-yliopistosta spinnannut yritys kykenee siihen, missä NASA ja ESA epäonnistuvat.
ICEYEn strategiajohtaja Pekka Laurila kertoi, että tänä vuonna radalleen on päässyt kolme satelliittia, joiden tuottamaa kuvaa voidaan käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. – Tarvitaan kuitenkin kymmeniä, jopa satoja satelliitteja, että voidaan tuottaa tutkadataa reaaliaikaisiin sovelluksiin globaalisti, Laurila tarkensi.
