Operaattorit käynnistelevät jo 5G-verkkoja, mutta ne perustuvat yhä ensimmäisen polven 5G NR -määrityksiin, joissa vain data kulkee 5G-kanavassa. Näiden NSA-verkkojen (non-standalone) on tulossa se ”todellinen 5G”, jossa kaikki liikenne kulkee 5G:n päällä. Ericsson demosi tällaista verkkoa ensimmäisenä.
SA- eli standalone-verkkoja voidaan kutsua 5G:n toisen polven verkoiksi. Tämä on se tekniikka, joka lunastaa 5G-standardeissa kuvatut ominaisuudet, kuten vaikkapa millisekunnin luokkaan kutistuvan latenssin radiolinkissä.
Ericsson demosi laboratoriossaan verkkoa, jossa käytettiin yhtiön kaupallisissa toimituksissa olevaa tukiasemaa, SA-NR-ohjelmistoa sekä Ericssonin pilvessä pyörivää 5G-coreverkkoa. Päätelaitteen demoon toteutti Qualcomm ja siitä löytyy yhtiön X55-modeemi.
”Todellisen 5G-tekniikan” myötä operaattorin käyttöön uusia mahdollisuuksia. Latenssin kutistuminen lähelle millisekuntia mahdollistaa reaaliaikaisten sovellusten tarjoamisen. Lisäksi tuki verkon viipaloinnille mahdollstaa operaattorille uusia liiketoimintamaleja esimerkiksi teollisen IoT:n ja yritystason pilvipalvelujen muodossa, Ericsson kehuu.
Operaattorien ja laitetoimittajien arvio on tällä hetkellä, että SA-verkot tulevat Suomeen ensi vuonna. Käytännössä on niin, että ensimmäisen polven 5G-verkot eli ns. NSA-verkot (non-standalone) eivät arkkitehtuurinsa takia mahdollista 5G:n lupaamia muutaman millisekunnin viiveitä. Nokian mukaan tämän hetken 5G NR -verkot käyttävät 3,5 gigahertsin TDD-tekniikkaa, jossa DL- ja UL-yhteydet käyttävät samaa kanavaa eri aikoina. Nokia Bell Labsin tutkija Harri Holman mukaan tällä tekniikalla ei koskaan voida päästä alle 5 millisekunnin latenssiin, ei edes teoriassa.
Yhden millisekunnin latenssi – tämä on se 5G:n lupaus – voidaan saavuttaa taajuusjakoisessa verkossa alhaisilla taajuuksilla, kuten 700 tai 900 megahertsissä. Lisäksi tämä onnistuu aikajakoisesti millimetrialueella eli esimerkiksi 26 tai 39 gigahertsissä.
Nykyisissä LTE-verkoissa pelkän radiolinkin latenssi on noin 10-12 millisekuntia. Testeissä lukema asettuu 15-30 millisekuntiin, mikä johtuu keskitetystä core-verkosta. Näitä core-keskuksia on Suomessa vain muutama, joten jo valonnopeuden rajoitus aiheuttaa millisekunnin ylimääräisen viiveen 100 kilometrin matkalla.
Käytännössä alle 5 millisekunnin latenssi edellyttää Holman mukaan taajuusjakoista verkkoa, joka toimii kokonaan 5G:n päällä (standalone) ja lisäksi jaettua core-verkkoa. Kaikki nämä teknologiat alkavat tulla tarjolla vasta ensi vuonna.
