Euroopan piirilevyteollisuus on romahtamassa, ja syy on pitkälti EU:n oma tullipolitiikka. Näin viestitti EMS-analyytikko Dieter G. Weiss (in4ma) ravistelevassa katsauksessaan Tallinnassa järjestetyssä EMS & Beyond -tapahtumassa 5. joulukuuta. Weiss ei säästellyt sanojaan: - EU tuhoaa eurooppalaisen piirikorttiteollisuuden.
Weissin mukaan PCB on koko eurooppalaisen elektroniikkateollisuuden heikoin ja kriittisin lenkki. Vielä 1980-luvulla Euroopassa toimi yli 2000 piirikorttitehdasta, mutta tämän vuoden lopussa niitä on jäljellä enää 184, yhteensä 169 yrityksen omistuksessa. Pohjoismaissa toimijoita on enää kourallinen: Ruotsissa neljä, Suomessa kaksi ja Virossa yksi. Saksassa valmistajia on eniten, 45. Alamäki on jatkunut jo vuosia, mutta pandemian jälkeinen markkinan nopea supistuminen ja EU:n tuontitariffit ovat ajaneet monet yritykset kannattavuuskriisiin.
Weissin Tallinnan-esityksessä nähty datavisualisointi oli armoton. Kiinan osuus maailman piirilevyistä on kasvanut jo 63–64 prosenttiin, kun Eurooppa jää enää noin kahden prosentin marginaaliseen osuuteen. Tämä tarkoittaa, että suuri osa eurooppalaisen elektroniikan – myös puolustusteollisuuden – tuotteista rakentuu väistämättä aasialaisille piirikorteille. Weissin mukaan tämä ei ole toimitusvarmuuden, IP-suojan eikä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta kestävää.
Hänen viestinsä EU:lle oli poikkeuksellisen konkreettinen: puolustuksen, ilmailun ja avaruustoimialan elektroniikka pitäisi lainsäädännöllä velvoittaa eurooppalaisten piirikorttien varaan. Tämä tekisi erityispiirilevyistä noin 30–40 prosenttia nykyistä kalliimpia, mutta lopputuotteen hinta nousisi vain hieman – tyypillisesti 1,2–1,5 prosenttia. Samalla eurooppalainen teollisuus saisi takaisin terveet katteet ja investointikyvyn. – Meidän täytyy taistella PCB-teollisuuden puolesta, Weiss tiivisti.
Hänen mukaansa suurin yksittäinen syy eurooppalaisen PCB-teollisuuden romahdukseen on EU:n oma tullirakenne. Raaka-aineista, kuten laminaateista ja lasikuiduista, peritään 5–6,5 prosentin tuontitulli, mutta valmiit Kiinassa valmistetut piirikortit saa tuoda Eurooppaan ilman tulleja. Tämä syö katteet erityisesti pieniltä ja keskisuurilta valmistajilta. Weiss huomautti, että vuosina 2023 ja 2024 tullit veivät jopa puolet eurooppalaisten PCB-valmistajien voittomarginaaleista, samalla kun kiinalaiset ja intialaiset valmistajat valtaavat markkinaa aggressiivisesti.
Tilanne ei ole helppo myöskään EMS-sektorilla. Weissin mukaan 80 prosenttia EMS-yrityksistä pienensi liikevaihtoaan vuonna 2024, ja sama suunta jatkuu myös tänä vuonna. Alan sisällä on tehty laajoja irtisanomisia vuosina 2023–2025, ja pandemiaa seurannut AI-piirien saatavuuskriisi jatkuu edelleen. Myös geopoliittiset vaikutukset näkyvät: Trumpin tariffit ovat ohjanneet eurooppalaisia valmistajia vetäytymään Yhdysvaltain markkinoilta ja keskittymään kotikontinenttiin, jossa kysynnän elpyminen etenee hitaasti. Weiss muistutti yrityksiä myös digitaalisesta jälkeenjääneisyydestä. - Excel ei ole ERP-järjestelmä.
Samaan aikaan globaali EMS-markkina kasvaa nopeasti. Vuonna 2024 markkinan koko oli noin 628 miljardia dollaria, ja tänä vuonna sen arvioidaan nousevan 830 miljardiin. Hon Hai eli Foxconn teki viime vuonna 213 miljardin dollarin liikevaihdon, mikä vastaa lähes kolmasosaa koko maailman EMS-tuotannosta. Euroopan osuus EMS-markkinasta on kuitenkin vain 7,9 prosenttia, eikä kasvu perustu Weissin mukaan kysynnän piristymiseen vaan dollarin vahvistumiseen.
Eurooppa menettää myös muuta teollista kilpailukykyä. Weiss nosti esiin esimerkin yritysten perustamisesta: Saksassa uuden yrityksen perustaminen voi kestää viikkoja tai kuukausia, kun taas Virossa sama onnistuu vuorokaudessa. Lisäksi Saksan autoteollisuus on suurissa vaikeuksissa. Volkswagen aikoo vähentää vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia työvoimastaan, mikä tarkoittaa 35 000 työpaikan katoamista.
Kaiken tämän keskellä Weiss näkee silti mahdollisuuden muutokseen. Hänen mukaansa Euroopan elektroniikkateollisuudelta puuttuu ennen kaikkea yhteinen strategia. PCB-teollisuuden pelastaminen olisi kriittinen askel koko arvoketjun säilymiselle, mutta se edellyttää poliittista päätöstä tullirakenteen muuttamisesta ja puolustuselektroniikan tuotannon turvaavista vaatimuksista. Ilman näitä toimia hän ennustaa, että eurooppalainen piirilevyteollisuus kuihtuu pois.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
