Yhä tiheämmin kuulee uutisia, joissa sovellus on kehitetty vähäkoodisilla menetelmillä tai ns. low code -ohjelmointina. Mutta mitä low code on? Mitä hyötyä siitä on? Voiko kaiken ohjelmoida graafisesti, vain moduuleja projektiin pudottamalla?
Koodiin tulee aina virheitä, eri tilastojen mukaan keskimäärin 15-50 tuhatta koodiriviä kohti. Outsystemsin low code -evankelistaksi toukokuussa nimitetyn Iikka Salmen mukaan keskustelu laajenee kuitenkin nopeasti siihen, että virheiden myötä maksetaan kovaa hintaa sekä käyttäjäkokemuksessa että tietoturvassa.
- Jos projektissa on tiukka aikataulu, jossain vaiheessa on tehtävä ratkaisu siitä, oikaistaanko vai tehdäänkö kunnolla.
Salmen mukaan low codessa mielenkiintoisempaa on esimerkiksi se, miten ohjelmistokehitykseen voidaan tuoda ihmisiä mukaan. Koronan aikaan koodaajia on lomautettu eli töitä on jouduttu tekemään pienemmällä määrällä. - Sitten kun korona väistyy, koodareiden työmarkkinat todennäköisesti kuumentuvat. Tällöin tärkeäksi kysymykseksi nousee se, miten voi tuoda ihmisiä muista projekteista, kuinka nopeasti pääsee kehitykseen sisälle, kuinka nopeasti pystyy tuottamaan jotain lisäarvoa, kuinka nopeasti voi siirtää kehitystä partnereille, Salmi luettelee.
Tähän kaikkeen vähäkoodisuus tai low code tuo ratkaisun. Alustoja on tarjolla kymmeniä, mutta niitä kaikkia yhdistää perusperiaate. Kehitysympäristö on graafinen ja projektiin voidaan tuoda komponentteja graafisesti pudottamalla siihen moduuleja. Oppimiskäyrä jää erittäin lyhyeksi. – Jopa parin viikon jälkeen kehittäjä voi ryhtyä tuottamaan käyttökelpoista koodia, Salmi sanoo.
Low code sopii moneen kehitykseen, muttei kaikkeen. Salmen mukaan esimerkiksi pelien vaatimia matemaattisia malleja voi olla kyllä mahdollista tehdä low codella, mutta se ei ole välttämättä kannattavaa. Jos haluaa tehdä 3D-grafiikkaa tai nopeaa liikettä peliin, niin ei näitä ryhdytä tekemään low codella.
- Jos sovelluksessa on joku suorituskriittinen komponentti, se tehdään perinteisesti eli ns. high codella. Tällainen voi olla esimerkiksi tietokantakysely sovelluksen sisällä, vaikka sovelluksen rakenne olisikin tehty low codella.
Outsystemsin ympäristössä on aina yhteydessä palveluun, jota voidaan ajaa joko PaaS-alustalla pilvessä tai yrityksen palvelimella. Alustan käyttö on ilmaista tietyin tila- ja suorituskykyrajoituksin. Yhtiöllä on Forge-niminen avoimen lähdekoodin repositorio, jossa kaikki koodi on vapaasti käytettävissä muokattavissa. Automaattisesti generoidun koodin voi myös ottaa ulos .NET-muodossa ja jatkaa kehitystä siitä. Forgen käyttäjämäärä on kasvanut räjähdysmäisesti ja siellä on jo yli miljoona käyttäjää. Varastossa on yli 3300 sovellusta ja viimeisen kuukauden aikana määrä on kasvanut yli 160:llä.
Outsystemsin koodi on C#-kieltä. Alusta on tehty .NETillä, joten kielten kanssa kehitys sujuu ehkä luontevimmin. Moduuleja voi kehittää muillakin kielillä, mutta ne integroidaan oodiin käytännössä kutsujen avulla. Mobiilipuolelle Outsystemsillä on esimerkiksi SQL-editori Jquery-koodin tuottamiseen. Työkaluista tuottavuus ei jää kiinni.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.