Euroopan avaruusjärjestö ESA on laukaissut 42 pientä satelliittia Vega-kantoraketin kyydissä. Laukaisu tapahtui Ranskan Guyanassa sijaitsevasta avaruuskeskuksesta ja yksi nanosatelliiteista vei avaruuteen mukanaan VTT:llä kehitetyn VISION-spektrometrin.
ESA:n uudet satelliittit ovat tyypillisesti noin maitopurkin kokoisia nanosatelliitteja. Vain 3,5 kiloa painava PICASSO, jonka nimi viittaa ilmakehän ja avaruustieteen havainnointiin tarkoitettuun pikosatelliittiin (PICo-Satellite for Atmospheric and Space Science Observations), on Belgian kuninkaallisen avaruusaeronomian (BIRA-IASB) instituutin ensimmäinen CubeSat-nanosetelliittimissio. Sen kyydissä avaruuteen lähtee kaksi ilmakehän tutkimukseen tarkoitettua mittauslaitetta.
PICASSOn tärkeimpänä hyötykuormana on VTT:llä rakennettu VISION (Visible Spectral Imager for Occultation and Nightglow) eli näkyvän alueen spektrikamera aurinko-okkultaatiomittauksiin. VISION on suoraa jatkokehitystä Aalto-1- ja Reaktor Hello World -nanosatelliittien mukana lentäviin spektrikameroihin. Lisäksi mukana on toinen, ionosfäärin plasmamittauksiin keskittyvä anturi SLP (Sweeping Langmuir Probe), jonka BIRA-IASB on kehittänyt.
VTT:n mukaan poikkeuksellisia PICASSOn mukana avaruuteen lähtevistä laitteista tekee niiden ennennäkemätön yhdistelmä tieteellistä kyvykkyyttä ja pientä kokoa. Mission tarkoituksena onkin osoittaa laitteiston koon pienentämisen tuomat mahdollisuudet kaukokartoituksen alalla. Näiden uusien pienoisinstrumenttien keräämän datan laatu suhtautettuna niistä aiheutuviin kustannuksiin mahdollistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, johon nanosatelliitit eivät ole aikaisemmin kyenneet.
VTT:llä kehitetty VISION on pienikokoinen kuvaava spektrometri ilmakehän kaasumittauksia varten. Sen kamera pystyy kuvaamaan vapaasti valittavilla kapeilla aallonpituuskaistoilla auringon näkyvän valon (430-800 nanometriä) alueella. Kun auringon valo kulkee maan ilmakehän läpi eri korkeuksilta auringonnousun ja auringonlaskun aikana, on mahdollista mitata otsonin pystysuuntainen jakauma stratosfäärissä. Samalla VISION pystyy myös määrittämään ilmakehän lämpötilaprofiilin seuraamalla valon taittumisen aiheuttamaa aurinkokuvan muodonmuutosta.
VISIONin näkyvän valon spektrialuetta käytetään keski-ilmakehän otsonikerroksen tutkimiseen. Vaikka 20-30 km korkeudella sijaitseva otsonikerros onkin vähitellen toipumassa, sen seuraaminen on edelleen tärkeää johtuen sen kytköksistä ilmastonmuutokseen.
PICASSO tulee kiertämään maapalloa noin 530 kilometrin korkeudella, ja sen odotetaan keräävän dataa noin vuodesta kahteen, riippuen kuinka pitkään elektroniikka kestää avaruuden vaativia olosuhteita. Lopulta satelliitti putoaa ilmakehään ja tuhoutuu. Tässä ajassa satelliitti hyötykuormineen pystyy keräämään runsaasti arvokasta tieteellistä tietoa.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.