HMD Global on pian nelivuotias yritys, siis vielä startup. Alusta asti Nokia-puhelimissa on tavoiteltu suomalaisuutta ja omaleimaisuutta. Älypuhelimen kaltaisessa laitteessa tämä on erittäin vaikeaa. Päämuotoilija Miika Mahosen johdolla tehdään vuosittain satoja eri malleja ja prototyyppejä.
HMD:n muotoilutiimissä on kahdeksan työntekijää, joista joka toisella on tausta Nokian designtiimissä. Eri laitteisiin haetaan samaa muotokieltä: pelkistettyä, vahvaa, ajatonta, luotettavaa, korkealaatuista. Tehtävä ei ole helppo.
- Nokialla on laitteita 15 euron puhelimesta 600 euron 5G-puhelimeen, mutta samat muotoiluperiaatteet koskevat kaikkia malleja. Laitteen pitää olla kaunis ja tuntua omalta, Mahonen sanoo.
Mahosen tiimin uusin työnäyte on vastikään tullut Nokia 8.3, joka on samalla HMD:n ensimmäinen 5G-puhelin. Kuten normaalisti, 5G-puhelimenkin tuotekohtainen suunnittelu alkoi noin vuosi ennen lanseerausta.
- 8.3:n suunnittelussa oli mukana yhteensä 5 muotoilijaa ja muuta suunnittelijaa. Teollisia muotoilijoita, materiaalisuunnittelija, graafinen suunnittelija ja pakkaussuunnittelija. Projekti alkoi konseptoinnista, jossa määriteltiin laitteen speksejä ja samalla suunniteltiin ja muotoiltiin itse puhelinta. Yleensä suunnittelemme monia konsepteja, joista sitten valitaan paras suunta ja se kehitetään valmiiksi tuotteeksi. Myös 8.3-projektissa teimme monia erilaisia malleja ja paras sitten päätyi jatkoon.
Vanhat ”puumallit” edelleen käytössä
Käytämme 3D- ja 2D-ohjelmia suunnitteluun. Kaikki designit mallinnetaan 3D-ohjelmalla ja datasta tehdään mockupeja ja prototyyppejä. Myös materiaalit ja värit testaan malleissa ja protoissa, Mahonen tarkentaa.
Eri valmistajien älypuhelimia voi olla välillä vaikea erottaa toisistaan. Tämän muotoilun vaikeuden Mahonenkin myöntää. - Teknologia määrää paljon sitä, miltä tuote näyttää. Näkyvin osa on näyttö ja näyttöteknologia määrittää tuotteen koon ja perusmuodon.
Myös akku määrää suuresti laitteiden muodon. - Akkuteknologiaa kehitetään koko ajan ja kuten uusista puhelimista näkee, akut ovat jo aika isoja verrattuna parin vuoden takaisiin puhelimiin.
Älypuhelin on antenneja sisältävä tietoliikennelaite ja antennit tuovat omat tarpeet ja rajoituksensa suunnitteluun. - Nyt kun siirrytään 5G-teknologiaan rakenne muuttuu vielä monimutkaisemmaksi ja vaatii paljon kehitystyötä. Tämä on välttämätöntä ottaa huomioon myös suunnittelussa. Meille on tärkeää, että käytettävyys ja tuotteen suorituskyky on korkealla tasolla, Mahonen korostaa.
Nokia 8.3 5G:ssä on suunnitteluvalintoja, jotka ovat herättäneet kysymyksiä. Sellainen on esimerkiksi laitteen vasempaan reunaan istutettu dedikoitu fyysinen nappi Google Assistantille. Miksi siihen päädyttiin?
- Nappi tarjoaa paremman integroinnin Google Assistantiin ja myös nopean käytön, Mahonen perustelee.
Oikeaan reunaan sijoitettu sormenjälkianturi on toinen esimerkki ja se on saanut lähinnä kiitosta. - Sivussa oleva sormenjälkianturi oli haasteellinen, koska sen piti mahtua pienempään tilaan. Myös anturin koko ja kosketusalue on pienempi. Puhelimen reunassa anturin käytettävyys on erittäin hyvä. Anturi on tarkka ja nopea ja kehitystyö onnistui sen kohdalla erittäin hyvin, Mahonen kehuu. Puhelimen testin jälkeen kehuihin on helppo yhtyä.
Yksinkertainen on kaunista
Mahonen korostaa, että Nokia-puhelinten muotoilussa yksinkertaisuus ja hyvä käytettävyys on tärkeää. - Suomalaisessa ja pohjoismaalaisessa designfilosofiassa yksinkertaisuus on kaunista. Laitteisiin ei lisätä sellaista, mitä niissä ei tarvita. Yksinkertaisuus ja kaikkien detaljien tarkka suunnittelu tekee tuotteesta ja designista pitkäikäisen. Se kestää aikaa ja näyttää hyvälle vielä vuosien päästä.
Nokia 8.3 5G sisältää edelleen vanhan audioliittimen, vaikka monen muun valmistajan laitteista se on jo kadonnut. Päätökset liittimistä tai vaikkapa uuteen liitäntään siirtymisestä ovat suunnittelijalle isoja kysymyksiä. - Tutkimme aina tulevaisuuden teknologioita. Jos teknologia on sillä tasolla, että korkean laadun voi taata ja tuote on sopiva markkinoille, ajamme kehitystä eteenpäin.
C-tyypin USB-liitäntä on käytännössä vallannut kännykät, mutta voisiko se jossakin vaiheessa poistua? – USB-standardi toimii kaikkialla, joten olisi vaikea luopua siitä. Tällä hetkellä voit ostaa kaapelin mistä tahansa liikkeestä, jos se häviäisi. Erikoiskaapelit tai laturit voisi tehdä käytöstä vaikeampaa. Langaton lataus on hyvä tekniikka, mutta kaapeli on todella varma ja nopea ratkaisu. Lisäksi sillä on hyvä käytettävyys, koska puhelinta voi käyttää sitä ladattaessa, Mahonen pohtii.
Yksi asia, mistä Nokia-puhelimet edelleen tunnistaa, on ikoninen logo. HMD:n suunnittelemissa Nokia-puhelimissa on tähän asti ollut fyysinen logo. Kun näyttö valtaa lähes sata prosenttia etupinnasta, katoaako fyysinen logo? Mitä tulee tilalle?
- Logolla haluamme vahvistaa brändi-identiteettiä. Koska näyttöteknologia määrittelee paljon etupuolen suunnittelua, hyvin tehdyt uniikit detaljit kuten logomme sopii siihen mainiosti. Työskentelemme uusien mallien kanssa ja tulevaisuudessa muutoksia voi varmasti tulla teknologioiden muuttuessa.
Mahonen ei kuitenkaan suostu paljastamaan enempää Nokia-puhelimien tulevista ratkaisuista. - Todella kiinnostavien tulevaisuuden konseptien kanssa teemme jo kovasti töitä, hän päättää.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Tekniikan tohtori Kalle Härkki on nimitetty Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uudeksi toimitusjohtajaksi 13.8.2025 alkaen. Härkki siirtyy VTT:lle Resand Oy:n toimitusjohtajan paikalta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien.
Salasanojen huono hallinta jatkaa tietoturvariskien kasvattamista myös vuonna 2025. Tuoreen Panda Securityn tutkimuksen mukaan joka neljäs ihminen on kokenut tilimurtoja, joissa heikko salasana on ollut syynä.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
