On tunnettua, että Suomessa on jopa yli 10 tuhannen koodaajan vaje. Virolainen Allies Digital tuli syksyllä paikkaamaan vajetta baltialaisilla ja puolalaisilla koodareilla. Toimitusjohtaja Priit Pavelsonin mukaan toiminta on lähtenyt lupaavasti käyntiin.
Pavelson korostaa sitä, ettei Allies kisaa suomalaisten softatalojen kanssa samoista projekteista. - Autamme suomalaisyrityksiä, joiden suurin ongelma on osaajien puute. Ne, jotka löytävät koodaajia, menestyvät, joten autamme suomalaisyrityksiä kasvamaan.
Suomalaisilla ohjelmistotaloilla on monenlaisia tarpeita. Joskus asiakas tarvitsee yhden päätoimisen ohjelmoijan täydentämään omaa ohjelmointitiimiään. Yleensä tämä kestää 3 tai 6 kuukautta, ja jatkuu sitten pidempään.
- Jotkut asiakkaat haluavat meiltä täyden tiimin, 3 tai 5 koodaajaa, joskus enemmänkin. Ekosysteemissämme on erilaisia yrityksiä. Jotkut myyvät mielellään koko tiimin asiakkaan käyttöön. Nämä eri skenaariot meidän täytyy kattaa.
Joskus koodaajia tarvitaan nopeasti. Pavelson kertoo tapauksesta, jossa perjantai-iltana pyydettiin pikaisella aikataululla 15-20 koodaajaa asiakkaan projektiin. Allies Digital löysi 135 baltialaisen ja puolalaisen yrityksen poolistaan tarvittavat ohjelmoijat, joten asiakas pystyi näin osallistumaan tarjouskilpailuun. Suomessa tällainen rekrytointiprojekti olisi ollut erittäin vaikea.
Alliesin toiminta on vasta käynnistynyt, mutta jo nyt Pavelson on saanut paljon positiivista palautetta. Asiakkaat haluavat kahta asiaa: työn laadun pitää olla kunnossa ja lainakoodarin pitää sopia rooliinsa. Hänellä pitää olla kokemusta vastaavista projekteista. - Lopulta ohjelmoijan pitää vakuuttaa asiakkaansa. Laadun pitää olla kunnossa.
Millaisista osaajista nyt sitten on Suomessa kysyntää? Onneksi ohjelmistokehityksen trendit ovat universaaleja. Kaikki siirtyvät pilveen, joten kaikki pilveen liittyvä osaaminen on nyt tärkeää.
- Olemme oikeastaan teknologia-agnostisia, mitä tulee koodaamiseen. Voimme ratkaista asiakkaidemme ongelmat, liittyivät ne sitten koodaukseen, scrum-mestareihin, arkkitehtuureihin tai käyttöliittymiin, Pavelson luettelee.
Uudet low-code -menetelmät ovat nousussa, mutta kyse on Pavelsonin mukaan edelleen nichestä. - Java on edelleen suosituin ohjelmointikieli. Suuret asiakkaat luottavat perinteisiin lähestymistapoihin, Pavelson muotoilee.
Entäpä hinta? Joutuuko siitä vääntämään asiakkaiden kanssa? – Työn laatu on tärkeintä. Hinta ei ole tärkeä, jos asiakas pystyy tekemään projektinsa hyvällä katteella. Ja tähän pystymme aina, Pavelson vakuuttaa.
Lisätietoja löytyy Allies Digitalin sivuilta.
Teollisuus 4.0 -sovellukset tuottavat valtavan määrän monimutkaista dataa, jota myös big dataksi kutsutaan. Anturien määrän kasvu ja ylipäätään käytettävissä olevat datalähteet tekevät koneiden, järjestelmien ja prosessien virtuaalisen mallintamisen yhä yksityiskohtaisemmaksi. Tämä lisää luonnollisesti mahdollisuutta tuottaa lisäarvoa koko arvoketjussa. Samalla herää kuitenkin kysymys siitä, miten käytössä oleva data saadaan jalostettua älykkääksi niin, että sen lupaama taloudellinen hyöty voidaan lunastaa.
ON Semiconductor on esitellyt viimeisimmän lisäyksen CMG-kuvakennojen XGS-sarjaan. XGS 16000 on 16 megapikselin kenno, joka tarjoaa laadukkaan globaalin sulkimen kameran tehdasautomaatiosovelluksiin, kuten robotiikkaan ja erilaisiin tarkastusjärjestelmät.
Uusi tekniikka voi tuoda mukanaan uusia riskejä. Nyt tällaiseksi on nousemassa sähköauto. Aihe sai paljon julkisuutta vähän aikaa sitten, kun meilläkin uutisoitiin Teslan akuston tulipalon sammuttamisen vaatineen yli 110 tuhatta litraa vettä. Mutta mitä tarkoitetaan, kun puhutaan sähköautopalosta? Ja osaavatko pelastuslaitokset toimia oikein, jos sähköauto syttyy tuleen? Monia vääriä käsityksiä on syytä oikoa.