Samsungilla on oma I-Cube-kotelotekniikka, jolla on voitu kasvattaa logiikkapiirien suorituskykyä. Nyt yhtiö on esitellyt I-Cube4-tekniikan, joka edelleen parantaa piirien ja muistien suorituskykyä sekä helpottaa piirin lämmönhallintaa.
I-Cube4-koteloinnissa istutetaan neljä HBM-muistia ja yksi logiikkalohko 100 mikrometrin paksuisen interposer-välityserroksen päälle. Koska kerros on näin ohut, riski sen taipumiseen kasvaa. Tämä heikentää rakenteen luotettavuutta.
Uudessa I-Cube4-tekniikassa Samsung on tutinut ja parantanut materiaalisen taipumista ja lämpölaajenemista. Tuloksena on kaupallisesti kestävä ratkaisu, joka tuo lisää suorituskykyä moniin sovelluksiin teholaskennasta ja datakeskuksista reitittimiin.
Samsung on lisäksi kehittänyt uuden testauksen I-Cube-koteloiden tuotantoon. Testin avulla nähdään vialliset kotelot, jolloin ne voidaan poistaa linjalta.
Samsung kertoo parantavansa logiikkapiiriensä kotelointia edelleen tulevassa I-Cube6-tekniikassa.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.
Mobiiliverkkojen markkinoilta kantautuu vihdoin positiivisia uutisia myös Nokialle. Dell’Oro Groupin tuoreen raportin mukaan radioverkkojen (RAN) globaali liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä – ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.
Kun suunniteltavassa elektroniikkapiirissä tarvitaan virran mittaamista, siihen käytetään yleensä erillistä mittausvastusta. Joskus houkutteleva vaihtoehto on käyttää virtamittaukseen piirilevyn omia johtimia eli kupariliuskoja. Se onnistuu, mutta hyödyntämiseen liittyy joitakin kompromisseja.
