Apple hävisi Intelin asiakaslistalta ja nyt niin näyttää käyvän Googlellekin. Hakukonejätti on kehittänyt oman suorittimen prosessoimaan Youtube-videota konesaleissaan. Samalla työttömäksi jää jopa kymmeniä miljoonia Intelin prosessoreita.
Kyse on Googlen Argos-suorittimista. Ne ovat videon koodausyksiköitä eli VCU-piirejä. Intelin yleiskäyttöisten suorittimien sijaan kyse on videonprosessointiin räätälöidyistä piireistä. Esimerkiksi SemiAnalysis-sivuston mukaan Googlella olisi pian valmiina jo toisen polven Argos-prosessori.
Tarvetta tehokkaalle videon prosessoinnilla Googlella totisesti on. Jo vuonna 2019 palveluun ladattiin 500 tuntia videota joka minuutti. Se pitää muuntaa nopeasti eri resoluutioihin ja formaatteihin, jotta videot saisi mahdollisimman sujuvasti työnnettyä satojen miljoonien käyttäjien ruuduille.
Aiemmin Google on käyttänyt videonprosessointiin Xeon-suorittimia. Niillä oli integroitu Iris Pro -grafiikka. Intel kutsuu yhdistelmää nimellä VCA eli Visual Computing Accelerator. Google on myös käyttänyt perus-Xeoneita, joissa videon prosessointi on tapahtuma ohjelmistolla.
SemiAnalysisin raportin mukaan kahdeksan VCU-prosessoria käsittelee videota yli 20 kertaa nopeammin kuin Skylake-sarjan Xeon-prosessori. Jos VC-prosessoreita on 20, nopeusero kasvaa 33-kertaiseksi. Jokainen Argos-prosessori liitetään palvelimeen PCIe-kortilla ja niitä voi yhdellä palvelimella on kymmenen kappaletta.
SemiAnalysisin raportti paljastaa, että Argos on suunniteltu Mentor Graphicsin – eli nykyisin Siemens EDAan kuuluvan yrityksen – Catapult-työkaluilla. Sen lisäksi Google käytti suunnittelussa omaa Taffel-työkaluaan.
Raportin mukaan 4K-resoluutiolla ja 60 fps-nopeudella syötettävä video vaatii 33,4 miljoonaa Intelin Skylake-palvelinprosessoria. Sama laskenta onnistuu 3,4 miljoonalla Argos-prosessorilla. Videon käsittely vie myös huomattavasti vähemmän palvelintilaa ja kuluttaa vähemmän tehoa. Ainoa, joka tästä yhtälöstä ei pidä, on Intel.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
