Apple hävisi Intelin asiakaslistalta ja nyt niin näyttää käyvän Googlellekin. Hakukonejätti on kehittänyt oman suorittimen prosessoimaan Youtube-videota konesaleissaan. Samalla työttömäksi jää jopa kymmeniä miljoonia Intelin prosessoreita.
Kyse on Googlen Argos-suorittimista. Ne ovat videon koodausyksiköitä eli VCU-piirejä. Intelin yleiskäyttöisten suorittimien sijaan kyse on videonprosessointiin räätälöidyistä piireistä. Esimerkiksi SemiAnalysis-sivuston mukaan Googlella olisi pian valmiina jo toisen polven Argos-prosessori.
Tarvetta tehokkaalle videon prosessoinnilla Googlella totisesti on. Jo vuonna 2019 palveluun ladattiin 500 tuntia videota joka minuutti. Se pitää muuntaa nopeasti eri resoluutioihin ja formaatteihin, jotta videot saisi mahdollisimman sujuvasti työnnettyä satojen miljoonien käyttäjien ruuduille.
Aiemmin Google on käyttänyt videonprosessointiin Xeon-suorittimia. Niillä oli integroitu Iris Pro -grafiikka. Intel kutsuu yhdistelmää nimellä VCA eli Visual Computing Accelerator. Google on myös käyttänyt perus-Xeoneita, joissa videon prosessointi on tapahtuma ohjelmistolla.
SemiAnalysisin raportin mukaan kahdeksan VCU-prosessoria käsittelee videota yli 20 kertaa nopeammin kuin Skylake-sarjan Xeon-prosessori. Jos VC-prosessoreita on 20, nopeusero kasvaa 33-kertaiseksi. Jokainen Argos-prosessori liitetään palvelimeen PCIe-kortilla ja niitä voi yhdellä palvelimella on kymmenen kappaletta.
SemiAnalysisin raportti paljastaa, että Argos on suunniteltu Mentor Graphicsin – eli nykyisin Siemens EDAan kuuluvan yrityksen – Catapult-työkaluilla. Sen lisäksi Google käytti suunnittelussa omaa Taffel-työkaluaan.
Raportin mukaan 4K-resoluutiolla ja 60 fps-nopeudella syötettävä video vaatii 33,4 miljoonaa Intelin Skylake-palvelinprosessoria. Sama laskenta onnistuu 3,4 miljoonalla Argos-prosessorilla. Videon käsittely vie myös huomattavasti vähemmän palvelintilaa ja kuluttaa vähemmän tehoa. Ainoa, joka tästä yhtälöstä ei pidä, on Intel.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.