Sähköautojen litiumioniakustoissa on monia hyviä puolia, mutta yksi murheenkryynejä on ollut energiatiheys. Sitä on onnistuttu kennoissa kasvattamaan vain noin 8 prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana. Chicagolainen Nanograf on nyt esitellyt tekniikan, jolla energiatiheys kasvaa 28 prosenttia.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että vaikkapa Teslalla voi ajaa yhdellä latauksella 28 prosenttia pidemmän matkan. Nanografin mukaan yhtiö on onnistunut kasvattamaan kennonsa energiatiheyttä 10 prosenttia vuoden aikana, mikä on akkualalla ennenkuulumatonta.
Yhtiön salaisuus on piianodiin. Sen ansiosta kennosta saadaan 3,8 ampeerituntia ulos. Tämä on 28 prosenttia enemmän kuin perinteisestä ja tällä hetkellä laajasti käytössä olevasta grafiittianodista.
Standardiin 18650-kennoon voidaan piianodin ansiosta saada energiatiheys, joka kirjataan lukemin 800 wattituntia litraa kohti. Nanograf keskustelee parhaillaan useiden akkuvalmistajien kansa tekniikan tuomisesta kaupalliseen käyttöön.
USA:n armeija on rahoittanut Nanografin tutkimusta 1,65 miljoonalla dollarilla. Piianodin ansiosta ladattava akku saadaan myös pienemmäksi ja kevyemmäksi, mikä helpottaa elektroniikan raahaamista maastossa. Suuremman rahoituksen yhtiö on kuitenkin saanut USA:n autotekniikan tutkimuskomissiolta, jossa on mukana useita suuria autonvalmistajia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
