Nokia-vetoisen LuxTurrim5G-ekosysteemissä on otettu tärkeä askel, kun sen keskeisin elementti, 5G-älypylväs on edennyt kehitysvaiheesta esikaupalliseksi tuotteeksi. Kyse on itse asiassa kokonaisesta älypylväiden tuoteperheestä, jossa modulaarinen rakenne mahdollistaa erikokoiset pylväät erilaisiin kohteisiin.
Älypylväs on valaisinpylväs, johon on integroitu 5G-tukiaseman ohella muun muassa sää- ja ilmanlaatuantureita, videokameroita, näyttöjä, tutka-, lidar- ja tarkkuuspaikannuslaitteita sekä sähköautojen latausyksikkö. Konseptia on systemaattisesti kehitetty ja pilotoitu laajassa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteishankkeessa.
Uutta ns. toisen sukupolven 5G-teknologiaa eli millimetriaaltotaajuuksia hyödyntävät älypylväät tuovat paitsi supernopeat viiveettömät 5G-yhteydet myös laajan sensoriverkon käyttäjien hyödynnettäväksi. Tämä taas mahdollistaa monipuolisen datan keruun ja hyödyntämisen uusien palveluiden kehittämiseksi kaupungin, kaupunkilaisten ja yritysten tarpeisiin.
Tekniikkaa on jo pitkään testattu Nokian Espoon kampukselle rakennetussa pilottiympäristössä, johon kuuluu 19 älypylvästä, 2 älykästä bussipysäkkiä ja yhteensä yli 250 toisiinsa liitettyä IoT-laitetta.
Erilaisissa käyttöympäristöissä tarvitaan luonnollisesti erilaisia älypylväitä. Keskeinen piirre LuxTurrim5G-älypylvään suunnittelussa onkin ollut modulaarinen rakenne. Sen avulla mahdollistetaan erikokoiset pylväät eri käyttöympäristöihin kuten isoille tai pienille kaduille, puistoihin, toreille tai aukioille. Pilottipylväiden suunnittelusta ja valmistuksesta päävastuun ovat kantaneet Tehomet Oy ja Orbis Oy. Älypylväsverkon rakentaminen, ylläpito ja huolto on oma iso alueensa, johon on panostanut Destia Oy. Mukana on ollut myös energianhallintajärjestelmiä kehittävä L7Drive.
Useiden laitteiden integrointi toisiinsa toimivaksi kokonaisuudeksi on ollut tärkeä kehityskohde älypylväiden valmistuksessa. Kaapelointi- ja integrointiasioista sekä älypylväiden koonnista vastannut Orbis Oy on ottanut modulaarisuuden haasteena ja mahdollisuutena. Yhtiön toimitusjohtaja Jani Linna-Aro kehuu yrityksensä kehittämää kaapelointiratkaisua, jonka ansiosta integroitavat laitteet on saatu yhdistettyä samaan tiedonsiirron ja sähkönsyötön kokonaisuuteen. - Ratkaisun modulaarisuus takaa sen, että älypylvääseen voidaan joustavasti lisätä ja vaihtaa laitteita koko sen elinkaaren ajan. Tämä on merkittävä kilpailuetu, Jani Linna-Aro sanoo.
LuxTurrim5G-ekosysteemi on herättänyt runsaasti kiinnostusta niin Suomessa kuin maailmalla. Nyt kun modulaarisen älypylvään, siihen liittyvien muiden elementtien sekä useiden palvelujen peruskehitys on tehty, konsortio tähtää laajempiin pilotointeihin oikeissa kaupunkiympäristöissä. Valmiuksia pylvästoimituksiin on pohjustettu paitsi teknisen kehityksen myös erilaisten liiketoimintamallien suhteen. Tehomet, Orbis ja Destia työstävät parhaillaan yhteistä mallia tuotteen markkinoille tuontiin. Yksi tärkeä ponnahduslauta maailman markkinoille on lokakuussa avautuva, koronapandemian takia vuodella siirtynyt Dubain maailmannäyttely, jossa LuxTurrim5G-tarjontaa ja kahta toiminnallista älypylvästä esitellään aktiivisesti Nokian ja muiden yritysten voimin.
Tutkimustenkin mukaan aivan liian harva muuttaa älylaitteensa oletussanaa. Usein salasanana säilyy esimerkiksi ”admin”. Brittihallitus on säätänyt lain, joka pakottaa käyttäjän asettamaan yksilöllisen salasanan.
Nokia tukee avoimesti Open RAN -verkkotekniikkaa. Kaikki mukana olevat osapuolet eivät kuitenkaan pidä Nokiaa kovin suuressa arvossa. Deutsche Telekomin, Orangen, Telecom Italian, Telefónican ja Vodafonen viime viikolla julkaisema raportti syyttää Nokiaa siitä, että sen kehittävät O-RAN-rajapinnat toimivat vain Nokian omilla laitteilla.
Southamptonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nopean ja energiatehokkaan datan laserkirjoitusmenetelmän. Dataa kirjoitetaan piidioksidilasille tiheydellä, joka on yli 10 000 kertaa suurempi kuin Blue-Ray-levyn tallennustekniikka. Yhdelle levylle voitaisiin tekniikalla tallentaa yli 500 teratavua dataa.
Mikään aukko ei nykyään jää verkossa kokeilematta. Suurten yritysten verkkopalveluita skannataan useita kertoja päivässä, ja koko internet voidaan skannata 45 minuutissa, kun aikaisemmin siihen on mennyt viikkoja, kirjoittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tutkimusaluejohtajana toimiva Ari Alamäki.