IoT-laitteiden kohdalla mietitään usein vähävirtaisia radiotekniikoita kuten LoRaa, Zigbeetä tai mobiiliverkkojen low power -versioita. Varsin usein on kuitenkin perusteltua käyttää wifi-linkkiä myös IoT-laitteessa. Nyt on vihdoin kehitetty benchmark-testi näiden laitteiden virrankulutuksen mittaamiseen.
Asialla on testimäärityksistä vastaava EEMBC, jonka uusin benchmark-testi on nimeltään IoTMark – Wi-Fi. Se on suunniteltu erityisesti mittaamaan pienitehoisten 802.11-standardin mukaisten wifi-sirujen virrankulutusta realistisissa kuormitustilanteissa.
802.11-protokollan uusimmat edistysaskeleet ovat tehneet wifistä elinkelpoisen IoT:lle vähentämällä huomattavasti virrankulutusta ja säilyttämällä sen edut suuremmalla kantamalla ja luotettavuudella sekä laajalla teollisuuden tuella. Tähän asti on kuitenkin puuttunut menetelmä, jolla niiden virrankulutusta voitaisiin luotettavasti verrata.
IoTMark-Wi-Fi -testi mittaa piirisarjojen virrankulutusta realistisilla IoT-käyttäytymisprofiileilla. Näihin liittyy erilaisia kuormia sekä skenaarioita. IoT-laite on useimmiten valmiustilassa, joten tarkalla testillä voidaan määritellä, kuinka pitkäksi aikaa solmun paristo riittää, kun tiedetään datalähetysten tarve.
Wifi-radioiden tehonkulutus esimerkiksi kasvaa, jos kantaman alueella on samoilla taajuuksilla muita laitteita. Tämän takia usein käytetty mittari eli virrankulutus valmiustilassa, ei kerro realistista kuvaa laitteen tehonkulutuksesta.
EEMBC:n uusi testi on kehitetty yhteistyössä useiden yritysten kuten Dialog Semiconductorin, Silicon Labsin, Infineonin ja STMicroelectronicsin kanssa. Lisätietoa siitä voi lukea EEMBC:n sivuilla.












– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.

