Yli satavuotias puunjalostusyritys lupaa kertaheitolla tuoda logistiikan 2020-luvulle. Koskisen on kehittänyt älykkään lattiapaneelin, joka mittaa ja raportoi rahdin tarkan painon autossa. Tekniikka auttaa optimoimaan tilankäytön reaaliaikaisella datalla, kun esimerkiksi autojen ajelu puolityhjinä voidaan lopettaa.
Koskisen tuotekehitystiimissä työskentelevän Andreas Strauchin mukaan markkinoilla on lukuisia logistiikkaratkaisuja kuljetuskaluston seurantaan, mutta tähän asti itse kuorma on jäänyt huomiotta, vaikka se on loppujen lopuksi tärkeintä.
Vaikka kuljettajat ovat pystyneet seuraamaan rengaspaineita, jäähdytysjärjestelmiä ja ovia kojelaudastaan, itse kuormaan liittyvää dataa ei ole ollut tarjolla: kuinka paljon kuormaa on kyydissä, onko se tukevasti paikoillaan jne. Koskisen älykkäät SENSi-levyt muuttavat tilanteen kertaheitolla. - Nostamme nyt kuormaa koskevat tiedot keskiöön, Strauch sanoo.
Rahtikuljetusten yleinen haaste on, että rekat ajavat osittain tyhjänä. Syynä tähän on, että aiemmin ei ole ollut tietoa siitä, miten rahti on varsinaisesti jakautunut kuormaan. Kun itse kuormasta ja sen sijainnista saadaan SENSin myötä tietoa, kuljetuskapasiteetti saadaan paljon tehokkaampaan käyttöön sekä taloudellisesta että vastuullisuuden näkökulmasta.
- Jos yritys käsittelee vuosittain vaikkapa noin tuhat kuljetusta ja SENSi auttaa lisäämään kapasiteettia keskimäärin 20 prosenttia, taloudelliset hyödyt ovat jo merkittävät”, Strauch huomauttaa.
Eliminoimalla tyhjän lastitilan logistiikkayritykset voivat myös optimoida kuljetuskalustonsa ja henkilöstönsä määrän sekä niihin liittyvät yleiskustannukset, kuten verot ja vakuutukset. Kuljetuskapasiteetin optimointi on eduksi myös ympäristölle. Mitä vähemmän teillä liikkuu rekkoja, sitä vähemmän kuluu polttoainetta ja syntyy päästöjä – ja tietenkin polttoainekulut pienenevät.
SENSi-levyjen perusidea on yksinkertainen. Jokaiseen lattiavanerilevyyn on upotettu älykkäät paineanturit, jotka kertovat, kohdistuuko levyyn kuormaa ja kuinka paljon perävaunussa on tyhjää tilaa. Data tallennetaan pilvipalveluun muodossa, jota logistiikka-alalla yleisessä käytössä olevat suunnittelutyökalut, rahdinvälitysalustat ja telematiikkajärjestelmät pystyvät hyödyntämään reaaliajassa.
Kun rahtitiedot paritetaan GPS-sijaintitiedon kanssa, maantiekuljetuksia voidaan seurata postipakettien tapaan ja arvioitu saapumisaika voidaan arvioida aiempaa tarkemmin. Tämä mahdollistaa rahdin lastaukseen, kuljettamiseen ja purkamiseen liittyvän reaaliaikaisen tiedon tallentaminen erilaisiin pilvipalveluihin.
Koskisen esittelee SENSi-levyjä tällä viikolla Hannoverin IAA-messuilla. Tutkimusjohtaja Riitta Ahokas odottaa levyille suurta mielenkiintoa. Tekniikkaa yhtiö ei kuitenkaan ole valmis vielä tarkemmin avaamaan. Periaatteessa pilvipohjaisella ratkaisulla voitaisiin seurata monia muitakin ominaisuuksia painon lisäksi. - Tekniikka mahdollistaa myös muiden parametrien analysoinnin kuten lämpötilan ja kosteuden, Ahokas sanoo.
Aiemmin ei ole ollut kunnon työkaluja, joilla olisi voinut tiedottaa asiakkaalle, milloin heidän rahtinsa saapuu ja kuinka iso osa siitä on tulossa. Kansainvälisissä kuljetuksissa viestitään yleensä puhelimitse, ja kieliongelmat voivat estää tarvittavan tiedon välittämisen. SENSi auttaa ratkomaan myös nämä ongelmat.
Myös kuljettajilla on pääsy dataan: intuitiivisella SENSi-sovelluksella kuljettaja pysyy perillä kuorman tilasta. - SENSi parantaa myös turvallisuutta jo pelkästään estämällä ylikuormauksen. Anturit havaitsevat myös, jos huonosti kiinnitetty kuorma irtoaa ja liikkuu pois paikaltaan, sanoo Andreas Strauch.
Moni fyysisen kunnon ja terveyden seurantaan tarkoitettu laite sisältää erilaisia elintoimintojen mittauksia, mutta niiden tarkkuus ja luotettavuus eivät täytä terveydenhoidon ammattilaisten vaatimuksia. Pitkälle integroidun AFE-piirin avulla voidaan kuitenkin rakentaa jopa iholle kiinnitettävän tarralapun muotoon mittausjärjestelmä, joka hoitaa kaikki tärkeät elintoimintojen mittaukset kliinisellä tasolla.
Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Nokia suunnittelevat yhteisen järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän huippukeskuksen perustamista. Keskus olisi osa vireillä olevaa kansallista Siruja Suomesta -ohjelmaa, joka puolestaan olisi osa EU:n Chips Act -ohjelmaa.
Kyberrikollisryhmien toiminta ammattimaistuu kiihtyvällä vauhdilla, todetaan tietoturvayhtiö WithSecuren raportissa. Nyt kehitystä nopeuttavat kiristyshaittaohjelmat, kertoo yhtiön vanhempi analyytikko Stephen Robinson.
Saksalainen elektroniikan komponenttien jakelija Rutronik juhlii tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan. Helmut Rudel (kuvassa vas.) perusti Rutronikin vuonna 1973 Ispringenissä lähellä Pforzheimia. Nykyään hänen poikansa Thomas Rudel toimii yhtiön toimitusjohtajana.
LähiTapiola on päättänyt tuplata Bug Bounty -ohjelmansa kautta valkohattuhakkereille tarjoamansa maksimipalkkion. Aiemmin tietoturvahaavoittuvuuksien löytämiseen tähtäävän ohjelman enimmäispalkkiona oli 50 000 euroa. Nyt summa on nostettu 100 000 euroon.
