Meitä kaikkia kehotetaan nyt säästämään sähkönkulutusta, mutta kuinka paljon sähköä laitteiden virran sammutus oikein säästää? Ei kovin paljoa, selviää Kuluttaja-lehden tuoreesta testistä.
Kuluttajan testeissä laitteiden energiatehokkuus on usein yksi arvioitava osa-alue. Lehdessä on käyty läpi testejä, joissa on mitattu laitteiden tehontarve valmiustilassa, ja laskettu esimerkkejä siitä, paljonko vuositasolla voi säästää vetämällä töpselin seinästä. Oletuksena on, että kuluttaja maksaa sähköstä 20 senttiä kilowattitunnilta.
Lehti kiteyttää tuloksen niin, että säästöt jäävät varsin pieniksi. Useimmat tarkastelluista laitteista ovat kiitettävän energiapihejä. Hyvä esimerkki valmiustilassa usein pidettävästä laitteesta on televisio. Jos televisio on valmiustilassa 20 tuntia vuorokaudessa, se kuluttaa valmiustilassa sähköä ainoastaan pari kolme kilowattituntia vuodessa. Eniten kuluttavankin television laitteen sammuttaminen säästää vuodessa vain 55 senttiä (20 senttiä/kWh oletushinnalla).
Valmiustilan sähkönkulutus ei riipu television koosta. Esimerkiksi Samsungin 75 tuuman UE75AU7105-televisiomalli kuluttaa valmiustilassa vähemmän sähköä kuin LG:n 48 tuuman OLED48C2. Samsungin tehontarve valmiustilassa on 0,21 wattia ja LG:n 0,34 wattia, Kuluttaja kertoo.
Samaa luokkaa on tietokoneen näyttöjen energiankulutus. Esimerkiksi Philips 271B8QJEB kuluttaa vuodessa sähköä 2,4 kilowattituntia valmiustilassa, jos näyttö on valmiustilassa 12 tuntia vuorokaudessa. Se tekee vuodessa noin 50 senttiä.
Lehden mukaan huomionarvoista on, että tietokoneen näyttö voi kuluttaa sähköä sammutettunakin, jos töpseli on seinässä. Esimerkiksi edellä mainitun Philipsin sähkönkulutus on sammutettuna hieman alle puolet valmiustilan kulutuksesta. Testin matalimmat kokonaispisteet saaneen HP 27q:n kulutus putoaa sammuksissa vastaavasti noin kolmasosaan.
Elektroniikan kehityksessä virransäästö on ollut pitkään yksi tärkeimpiä osa-alueita, jo kauan ennen kuin poliitikot innostuivat vihreästä siirtymästä. Komponentteihin on kehitetty monenlaisia ratkaisuja, joilla virtaa säästetään, koska usein ainoa käyttövoima on pieni paristo. Laitteiden prosessoreihin on kehitetty esimerkiksi tekniikoita, joissa paljon tehoa kuluttavat osa - vaikkapa mikro-ohjain ja muistit - vaipuu nopeasti ns. unitilaan, kun niitä ei tarvita. Kun komponenttia tarvitaan, se herää pienestäkin herätteestä nopeasti toimintaa.
Tämän takia valmiustilan pieni tehonkulutus ei ole edes yllätys. Kannattaa lisäksi muistaa, että Kuluttaja-lehdessä oletetaan sähkönhinnaksi 20 senttiä kilowattitunnilta. Tämä alkaa olla jo selvästi yläkanttiin.
Kuva: AdobeStock
On monia esteitä, jotka on voitettava, jotta 5G tuo lupaamansa paremman suorituskyvyn ja tehokkuuden, antaa uusia käyttökokemuksia ja yhdistää uusia toimialoja. Yksi avain näiden lupausten täyttämiselle on ainutlaatuisten EMI-suojausmateriaalien ja -tekniikoiden kehittäminen, jotka mahdollistavat sähkömagneettisten häiriöiden onnistuneen hallinnan ja parantavat sähkömagneettista yhteensopivuutta.
Aurinko on varma energianlähde ja kennojen hyötysuhdetta yritetään parantaa jatkuvasti. Joskus ratkaisut ovat yllättäviä. Kuten korealaistutkijoiden innovaatio, joka parantaa kennojen tehokkuutta kalaöljyyn perustuvalla suotimella.
Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää teknologian käyttöiän pidentämistä ja laitteiden kierrättämistä jatkuvan uusien laitteiden ostelun ja pois heittämisen sijaan, kirjoittaa Panasonic TOUGHBOOKin Pohjoismaiden maajohtaja Stefan Lindau.