Meitä kaikkia kehotetaan nyt säästämään sähkönkulutusta, mutta kuinka paljon sähköä laitteiden virran sammutus oikein säästää? Ei kovin paljoa, selviää Kuluttaja-lehden tuoreesta testistä.
Kuluttajan testeissä laitteiden energiatehokkuus on usein yksi arvioitava osa-alue. Lehdessä on käyty läpi testejä, joissa on mitattu laitteiden tehontarve valmiustilassa, ja laskettu esimerkkejä siitä, paljonko vuositasolla voi säästää vetämällä töpselin seinästä. Oletuksena on, että kuluttaja maksaa sähköstä 20 senttiä kilowattitunnilta.
Lehti kiteyttää tuloksen niin, että säästöt jäävät varsin pieniksi. Useimmat tarkastelluista laitteista ovat kiitettävän energiapihejä. Hyvä esimerkki valmiustilassa usein pidettävästä laitteesta on televisio. Jos televisio on valmiustilassa 20 tuntia vuorokaudessa, se kuluttaa valmiustilassa sähköä ainoastaan pari kolme kilowattituntia vuodessa. Eniten kuluttavankin television laitteen sammuttaminen säästää vuodessa vain 55 senttiä (20 senttiä/kWh oletushinnalla).
Valmiustilan sähkönkulutus ei riipu television koosta. Esimerkiksi Samsungin 75 tuuman UE75AU7105-televisiomalli kuluttaa valmiustilassa vähemmän sähköä kuin LG:n 48 tuuman OLED48C2. Samsungin tehontarve valmiustilassa on 0,21 wattia ja LG:n 0,34 wattia, Kuluttaja kertoo.
Samaa luokkaa on tietokoneen näyttöjen energiankulutus. Esimerkiksi Philips 271B8QJEB kuluttaa vuodessa sähköä 2,4 kilowattituntia valmiustilassa, jos näyttö on valmiustilassa 12 tuntia vuorokaudessa. Se tekee vuodessa noin 50 senttiä.
Lehden mukaan huomionarvoista on, että tietokoneen näyttö voi kuluttaa sähköä sammutettunakin, jos töpseli on seinässä. Esimerkiksi edellä mainitun Philipsin sähkönkulutus on sammutettuna hieman alle puolet valmiustilan kulutuksesta. Testin matalimmat kokonaispisteet saaneen HP 27q:n kulutus putoaa sammuksissa vastaavasti noin kolmasosaan.
Elektroniikan kehityksessä virransäästö on ollut pitkään yksi tärkeimpiä osa-alueita, jo kauan ennen kuin poliitikot innostuivat vihreästä siirtymästä. Komponentteihin on kehitetty monenlaisia ratkaisuja, joilla virtaa säästetään, koska usein ainoa käyttövoima on pieni paristo. Laitteiden prosessoreihin on kehitetty esimerkiksi tekniikoita, joissa paljon tehoa kuluttavat osa - vaikkapa mikro-ohjain ja muistit - vaipuu nopeasti ns. unitilaan, kun niitä ei tarvita. Kun komponenttia tarvitaan, se herää pienestäkin herätteestä nopeasti toimintaa.
Tämän takia valmiustilan pieni tehonkulutus ei ole edes yllätys. Kannattaa lisäksi muistaa, että Kuluttaja-lehdessä oletetaan sähkönhinnaksi 20 senttiä kilowattitunnilta. Tämä alkaa olla jo selvästi yläkanttiin.
Kuva: AdobeStock
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
