Ukrainalaisen Denis Pertsevin tarina ei ole niitä tavanomaisimpia. Suomessa vuodesta 2001 asunut ja Jyväskylässä mobiilitekniikkaa opiskellut vähän yli 2-vuotiaan Intelligent Solutionis Finlandin perustaja on auttanut monin tavoin maanmiehiään Venäjän aloittamassa sodassa. Siinä sivussa Färsaarilla on Pertsevin johdolla aloitettu digitalisaatioprosessi, jossa saariryhmä hyppää kerralla modernin yhteiskunnan mallimaaksi.
Viime vuonna helmikuun 24. päivän aamuna Insolin arki muuttui kertaheitolla. Yhtiöllä oli Harkovassa 8 työntekijää, jotka piti perheineen saada äkkiä suojaan. Turva löytyi länsi-Ukrainasta ”sukulaisten ja tuttavien luota”, jonne perheet kuljetettiin bussilla. Maaliskuussa 2023 neljä työntekijää palasi jo Harkovaan, jossa tilanne on ”riittävän normaali”.
Ajatuskin tällaisesta on hämmentävä ainakin näin suomalaisnäkökulmasta. Pertsev kertoo hankkimistaan droneista, 300 parin sotilassaapaserästä, sadasta suojatusta radiopuhelimesta, joita rintamalla tarvitaan, ikään kuin kyse olisi millään tavalla normaalista. Selvää on, ettei yksikään ukrainalainen koskaan antaudu, eikä Putin voi koskaan saavuttaa mitään harhaisista tavoitteistaan.
Pertsevin tarinan toinen puoli on hieno tarina digitalisaatiosta ja Tanskalle kuuluvien Färsaarten ennakkoluulottomuudesta. Saarilla haluttiin digitalisoida kaikki yhteiskunnan palvelut ja tehdä se vielä vähäkoodisesti. Alustaksi valikoitui Outsystems.
Insol on toteuttanut Färsaarille portaalin, johon asukaat kirjautuvat eID-tunnuksilla. Mukana on jo 15 eri palveluntarjoajaa ja heidän kauttaan 80 eri palvelua. Työn alla on digitaalinen ajokortti, passi ja henkilökortti. Yritysrekisteri aloittaa toimintansa kesän aikana. Helmikuussa järjestelmä laajeni koskemaan kaikkia saarten asukkaita.
Kannattaa verrata saavutusta Suomeen, jossa viime vaalikauden ajan yritettiin kehittää digitaalista henkilö- ja ajokorttia. Riitaisa hallitus lopulta hautasi molemmat hankkeet ja koko homma jäi alkavalle hallituskaudelle. Mutta miksi Färsaaret onnistui siinä, missä Suomessa epäonnistuttiin? Selittävä tekijä on vähäkoodisuus eli low-code.
- Vähäkoodisuus mahdollistaa kehityksen pienillä resursseilla. Esimerkiksi mobiilisovellus saadaan tehtyä kolmessa kuukaudessa kahden devaajan voimin, Pertsev kuvaa. Tämä tarkoittaa rajapintaa backend-järjestelmään, yhteyden suojaamista, kaikkea.
Denis Pertsev katsoo, että Outsystems on vasta alkua. Devaamisen vallankumouksen ensimmäinen vaihe. - Älykkäitä verkkoja sillä ei voi vielä rakentaa.
Alustan etuna on se, että kerran kehitettyä voi käyttää nopeasti uudelleen. Pohjat ovat jo valmiina. - Vähäkoodisessa kehittämisessä ei ohjelmoida, vaan rakennetaan bisnes-prosesseja, Pertsev tiivistää.
Färsaarten projekti etenee, mutta miten Pertsev näkee maansa tulevaisuuden? - Sota voi kestää vuoden tai pidempäänkin. Vain Venäjä voi lopettaa sodan. Ukraina voi laittaa Venäjän sellaiseen asemaan, että sota kannattaa lopettaa.
Euroopassa ollaan laajasti sitä mieltä, että Ukrainan on voitettava sota. Mutta mitä se tarkoittaa? Pertsevin mukaan Ukrainan pitää voittaa sota kentällä. - Voitto ei ole se, että ukrainalaiset ajavat venäläiset rajojensa ulkopuolelle. Venäjä voi kerätä voimiaan ja yrittää valloitusta uudelleen vaikka viiden vuoden kuluttua.
14 kehittäjän Helsinkiin, Harkovaan ja Lissaboniin jakautunut Insol tietenkin haluaa, että sota loppuu mahdollisimman nopeasti. Ukrainan pitäisi päästä kiinni normaaliin ja talouskasvuun, siinä Insolkin voisi olla mukana. Uusia devaajia on nytkin haussa.
