Maailman supertietokoneet on jälleen laitettu paremmuusjärjestykseen. Listalla Suomen LUMI oli sijalla kahdeksan. AMD:n EPYC-prosessorit ja Instinct-sarjan GPU-kiihdyttimet ovat kiistatta tämän hetken paras yhdistelmä, kun haetaan parasta mahdollista suorituskykyä.
Listan uusi ykkönen on Kalifornian Lawrence Livermore National Laboratoryn uusi järjestelmä El Capitan. Sen teho on 1742 eksaflopsia. Järjestelmässä on yhteensä 11 039 616 CPU- ja GPU-ydintä, ja se perustuu AMD:n neljännen sukupolven EPYC-prosessoreihin, joissa on 24 ydintä ja 1,8 GHz kellotaajuus, sekä AMD Instinct MI300A -kiihdyttimiin. El Capitan käyttää tiedonsiirrossa Cray Slingshot 11 -verkkoa ja saavuttaa energiatehokkuudessa lukeman 58,89 gigaflopsia/watti, mikä nosti koneen myös GREEN500-listan sijalle 18.
Toiselle sijalle putosi Oak Ridge National Laboratoryn Frontier-järjestelmä. Sen suorituskykyä on onnistuttu edellismittauksesta hieman nostaan ja nyt teho kirjataan lukemin 1353 eksaflopsia sekunnissa. Frontierin laskentaytimien kokonaismäärä on myös kasvanut edellisen listan vajaasta 8,7 miljoonasta ytimestä 9 066 176 ytimeen. Myös Frontier käyttää tiedonsiirrossa Cray Slingshot 11 -verkkoa.
Top500-listan ensimmäinen Intelin prosessoreita käyttävä järjestelmä on Argonnen tutkimuslaitoksen Aurora-järjestelmä, jonka teho on 1012 eksaflopsia.Kone pohjaa HPE Cray EX -runkoon ja Intel Exascale Compute -korttiin, joka käyttää Intel Xeon CPU Max -sarjan prosessoreja ja Intel Data Center GPU Max -sarjan kiihdyttimiä. Data siirtyy tässäkin järjestelmässä Crayn Slingshot-11-verkon välityksellä.
Juuri ennen CSC:n LUMI-konetta listan seitsemäntenä on ensimmäinen Nvidian prosessoreihin perustuva järjestelmä. Sveitsin kansallisen superlaskentakeskuksen Alps-järjestelmässä on Nvidian Grace72C_ ja GH800-prosessoreita.
Koko Top500-lista löytyy täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
