Kanadalaisen Albertan yliopiston tutkijat ovat kehittäneet atomisen koneen, joka toimii kuin elektroninen piiri. Läpimurto voi johtaa nopeampiin ja tarkempiin ohjelmiin harjoituttaa neuroverkkoja koneoppimisella.
Atomielektroninen simulaattori, joka käyttää tarkasti ohjattuja atomien malleja elektronien hallitsemiseen, on viimeisin uusin saavutus Albertan yliopistolta ja Quantum Silicon Inc:ltä, jotka yrittävät yhdessä kehittää uudenlaista atomitason ultratehokasta elektroniikkaa.
Tekniikassa transistorit korvataan atomeilla. Kun näin hallitaan yksittäisten atomien ja elektronien sijoittamista voidaan vaikuttaa elektronien välisiin vuorovaikutuksiin.
Vaikka nanoteknologian välineet ovat antaneet tutkijoille tarkan hallinnan atomin sijoittamisesta pinnalle jo jonkin aikaa, kaksi rajoitusta on estänyt käytännölliset elektroniset sovellukset. Ensinnäkin atomit pysyvät paikallaan vain hyvin alhaisissa lämpötiloissa ja toiseksi niihin päästään helposti käsiksi vain metallipinnoilla, jotka eivät olleet teknisesti hyödyllisiä.
Yliopiston tutkijoiden kehittämän atomikoneen tai elektronisen piirin osa voittaa nämä kaksi estettä. Rakenteita voidaan kuvioida myös piipinnoilla, mikä tarkoittaa, että löydön laajentaminen on myös helposti saavutettavissa. Lisäksi tutkijat ovat viimeistelleet piinatomien kuviointia viime aikoina ottamalla siihen avuksi automatisoinnin koneoppimisen avulla.
Nyt he ovat vapauttaneet elektronit seuraamaan omaa luontoaan - ne eivät voi jättää luotua rakennetta mutta ne voivat kulkea vapaasti ja operoida muiden elektronien kanssa. Tutkijoiden mukaan asetelmat joihin elektronit saapuvat, ovat hyödyllisten laskelmien tuloksia.
Tulosten perusteella tutkijat ovat alkaneet rakentaa konetta, joka simuloi neuroverkon toimintaa. Toisin kuin nykyiset neuroverkot, jotka koostuvat transistoreista ja joita ohjataan tietokoneohjelmistoilla, atomistinen kone spontaanisti näyttää sen bittikuvioiden suhteellisen energisen vakauden. Niitä puolestaan voidaan käyttää hermoverkon harjoittamiseen nopeammin ja tarkemmin kuin mitä tällä hetkellä muuten on mahdollista.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 31.10.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
