Kännykkäsuunnittelussa on kyse trendien keksimisestä ja niiden seuraamisesta. Nyt uusinta on jo vuoden vanha idea näytön yläreunasta esiin työntyvästä etukamerasta. Huawei on nyt esitellyt ensimmäisen pop-up-kameransa.
279 euron arvoinen P Smart Z on Huawein mukaan suunniteltu erityisesti nuorille, jotka ovat aktiivisia älypuhelinkäyttäjiä ja tarvitsevat suorituskykyisen laitteen sekä viihde- että hyötykäyttöön. Puhelimen pisaraloveton näyttö ja trendikkäät värivaihtoehdot palvelevat niin ikään tyylitietoista käyttäjää.
Laitteessa on 6,59-tuumainen näyttö. Huawein mukaan pop-up-ratkaisun ansiosta etukamera piiloutuu puhelimen sisälle ja nousee esiin automaattisesti vain sekunnissa, kun etukamera kytketään päälle. Etukameran taataan kestävän jopa 12 kiloa painoa ja 100 000 toistoa, joka vastaa vuosien aktiivista käyttöä. Lisäksi puhelimessa on älykäs putoamiselta suojaava toiminto, joka tunnistaa automaattisesti puhelimen vapaapudotuksen ja palauttaa etukameran takaisin laitteen sisälle.
Huawei ei ole viime vuosina ollut läheskään aina mekaanisten innovaatioiden keksijä. Esimerkiksi lovi, jonka Apple esitteli iPhone X -mallissa, tuli Huawein puhelimiin myöhemmin. Lovi pienempänä pisaran mallisena ei sekään tullut ensimmäisenä Huawein malleihin. Toisaalta Huaweilla oli oma Honor 7i-mallinsa, jossa etukamera pyörähti näkyviin erikoisella saranamekanismilla. Tämä idea ei kuitenkaan saanut kovin suurta menestystä, toisin kuin Vivon Barcelonan Mobile World Congressissa viime vuoden helmikuussa esittelemä Apex-konseptipuhelin, jossa kamera ponnahti esiin näytön yläreunasta.
Pop-up-mekanismi on saatu puolentoista vuoden aikana vakiinnutettua. Mekanismi on kohtuullisen nopea, luotettava ja liitännän rakenne on saatu testien ansiosta riittävän luotettavaksi. Kun rakenne yhdistetään kiihtyvyysanturiin, saadaan toteutettua kameran turvallinen sulkeutuminen myös niissä tilanteissa, kun laite putoaa käsistä kovalle alustalle.
Kokonaan toinen kysymys on se, onko pop-up-kamera lopulta vain väliratkaisu, jolla täysin reunaton näyttö voidaan toteuttaa. Samsungin huippumalleissa on oma näyttöön porattu reikä, josta kamera kurkkii. Uusimmissa malleissaan Samsung on kokeillut leveää pop-up-moduulia, joka vielä pyörii mekanismissaan.
Pop-up-kameran ongelma esimerkiksi kasvontunnistuksessa on mekanismin hitaus. Hyvä vertailukohta tässä on Huawein oma Mate 20 Pro, jossa puhelin avautuu kasvontunnistuksella oikeastaan samalla kun ruutuun katsahtaa. Parhaat sormenjälkianturit tunnistavat käyttäjän noin 0,2 sekunnissa. Tässä vertailussa pop-up-kameran nouseminen, joka mitataan lähellä tuhannen millisekunnin arvoa, on yksinkertaisesti liian hidas.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että älypuhelimen suunnittelussa on edelleen tilausta isolle innovaatiolle. Ratkaisun pitää olla äärimmäisen nopea, tunnistustasoltaan ja tietoturvaltaan huippuluokkaa eli perustua biometriikkaan ja olla lisäksi näkymätön eli se ei saa viedä tilaa arvokkaalta ruutupinta-alalta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
