Kännykkäsuunnittelussa on kyse trendien keksimisestä ja niiden seuraamisesta. Nyt uusinta on jo vuoden vanha idea näytön yläreunasta esiin työntyvästä etukamerasta. Huawei on nyt esitellyt ensimmäisen pop-up-kameransa.
279 euron arvoinen P Smart Z on Huawein mukaan suunniteltu erityisesti nuorille, jotka ovat aktiivisia älypuhelinkäyttäjiä ja tarvitsevat suorituskykyisen laitteen sekä viihde- että hyötykäyttöön. Puhelimen pisaraloveton näyttö ja trendikkäät värivaihtoehdot palvelevat niin ikään tyylitietoista käyttäjää.
Laitteessa on 6,59-tuumainen näyttö. Huawein mukaan pop-up-ratkaisun ansiosta etukamera piiloutuu puhelimen sisälle ja nousee esiin automaattisesti vain sekunnissa, kun etukamera kytketään päälle. Etukameran taataan kestävän jopa 12 kiloa painoa ja 100 000 toistoa, joka vastaa vuosien aktiivista käyttöä. Lisäksi puhelimessa on älykäs putoamiselta suojaava toiminto, joka tunnistaa automaattisesti puhelimen vapaapudotuksen ja palauttaa etukameran takaisin laitteen sisälle.
Huawei ei ole viime vuosina ollut läheskään aina mekaanisten innovaatioiden keksijä. Esimerkiksi lovi, jonka Apple esitteli iPhone X -mallissa, tuli Huawein puhelimiin myöhemmin. Lovi pienempänä pisaran mallisena ei sekään tullut ensimmäisenä Huawein malleihin. Toisaalta Huaweilla oli oma Honor 7i-mallinsa, jossa etukamera pyörähti näkyviin erikoisella saranamekanismilla. Tämä idea ei kuitenkaan saanut kovin suurta menestystä, toisin kuin Vivon Barcelonan Mobile World Congressissa viime vuoden helmikuussa esittelemä Apex-konseptipuhelin, jossa kamera ponnahti esiin näytön yläreunasta.
Pop-up-mekanismi on saatu puolentoista vuoden aikana vakiinnutettua. Mekanismi on kohtuullisen nopea, luotettava ja liitännän rakenne on saatu testien ansiosta riittävän luotettavaksi. Kun rakenne yhdistetään kiihtyvyysanturiin, saadaan toteutettua kameran turvallinen sulkeutuminen myös niissä tilanteissa, kun laite putoaa käsistä kovalle alustalle.
Kokonaan toinen kysymys on se, onko pop-up-kamera lopulta vain väliratkaisu, jolla täysin reunaton näyttö voidaan toteuttaa. Samsungin huippumalleissa on oma näyttöön porattu reikä, josta kamera kurkkii. Uusimmissa malleissaan Samsung on kokeillut leveää pop-up-moduulia, joka vielä pyörii mekanismissaan.
Pop-up-kameran ongelma esimerkiksi kasvontunnistuksessa on mekanismin hitaus. Hyvä vertailukohta tässä on Huawein oma Mate 20 Pro, jossa puhelin avautuu kasvontunnistuksella oikeastaan samalla kun ruutuun katsahtaa. Parhaat sormenjälkianturit tunnistavat käyttäjän noin 0,2 sekunnissa. Tässä vertailussa pop-up-kameran nouseminen, joka mitataan lähellä tuhannen millisekunnin arvoa, on yksinkertaisesti liian hidas.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että älypuhelimen suunnittelussa on edelleen tilausta isolle innovaatiolle. Ratkaisun pitää olla äärimmäisen nopea, tunnistustasoltaan ja tietoturvaltaan huippuluokkaa eli perustua biometriikkaan ja olla lisäksi näkymätön eli se ei saa viedä tilaa arvokkaalta ruutupinta-alalta.
Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
