Jos Nünrbergin Embedded Worldista pitäisi nostaa esiin yksi iso teema, vastaus on helppo: tekoäly. Datafarmeissa markkina on jo Nvidian kaappaama, mutta tekoäly on tulossa vahvasti kaikkiin, myös pienempiin laitteisiin. Siihen Nvidia ei pysty, vaan markkinat ovat vapaat Ambient Scientificin kaltaisille startupeille.
Yrityksen perustaja GP Singh esitteli ensimmäistä AI-prosessoriaan. GPS10 on 10 tekoäly-ytimen suoritin, joka on valmistettu 14 nanometrin prosessissa. Se ei yritäkään kisata Nvidian kanssa. GP Singhin mukaan siinä ei olisi mitään järkeä.
- Cerebras ja Sambanova ovat esimerkkejä yrityksistä, jotka halusivat kisata Nvidian kanssa, mutta eihän siinä hyvin käy. Nvidian haastaminen ei onnistu enää Inteliltäkään, Singh sanoo. Intelillä oli saumansa päästä AI-markkinoille, mutta monet yritysostonsa se on viime vuosina haaskannut. Esimerkiksi Nervanan se osti jo 2016, mutta nyt sekin on alettu alas.
Nvidia dominanssi on tavallaan ironinen ilmiö. Yhtiö ei ole koskaan suunnitellut tai valmistanut tekoälyprosessoreita. Sen GPU-prosessorit vain istuvat hyvin ChatGPT-tyyppiseen pilvipohjaiseen AI-mallien prosessointiin. Yhtiö omistaa markkinan, sillä sillä ei käytännössä ole kilpailijoita.
- Yksikään iso yritys ei ole vielä suunnitellut AI-mikroprosessoria, Singh muistuttaa. Ja nämä startupit ovat ainoa asia, mitä Nvidia ja sen pääjohtaja Jensen Huang pelkää. Lopulta ne voivat viedä häneltä tämän hetken rahantekokoneen.
Miksi Nvidialla ei ole kilpailijoita? Tämä johtuu siitä, että mikroprosessorin suunnittelu on äärimmäinen vaikea projekti. Siksi jokainen 1970-luvulla suunniteltu prosessori on edelleen toimiva. Ambient Scientificin innovaatio on arkkitehtuuri. Ideana on tehdä laskentaa täysin analogisesti muistissa (In-Memory). Se ei vielä onnistu, mutta nykyinen ensimmäisen polven GPX10-prosessorin alle 80 mikrowatin tehonkulutus osoittaa, mikä nyt vaaditaan, jotta pieneen sulautettuun laitteeseen voidaan tuoda AI-prosessointi.
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi parin sentin kokoista minikameraa, joka pystyy tunnistamaan objekteja kuvista itse. Tai medaljonkia, joka tunnistaa, onko käyttäjänsä kaatunut. Tällainen medaljonki on muuten jo tulossa markkinoille vuoden loppuun mennessä. Sen sisuksissa on GPX10-prosessori ja paristo tulee kestämään kuukausia. - Tulossa on myös medaljonki, joka kerää tarvitsemansa energian ympäristöstään. Sen voi antaa ikäihmisille kaulaan ja unohtaa, Singh kuvaa.
Ambient Scientific on nyt sadan hengen kasvava yritys. Oikeastaan tutkimustalo, jonka kaksi rahoituskierrosta takaavat, että yhtiö voi kaupallistaa ensimmäisen polven prosessorinsa ja kehittää toista. Sitä Singh lupaa tarjolle vielä vuoden loppuun mennessä.
Helsinkiläinen ohjelmistokehitykseen erikoistunut IT-yhtiö Rakettitiede jatkoi kannattavaa kasvuaan viime vuonna. - Olemme onnistuneet rekrytoimaan kokeneita osaajia ja tarjoamaan heille juuri oikeanlaisia toimeksiantoja, sanoo toimitusjohtaja Juha Huttunen.
Sotilaskäytössä kentällä tarvitaan IP65-luokitusta – eli täyttä suojaa pölyä ja roiskevettä vastaan – jotta laitteet kestävät vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Mutta entä jos laitteeseen täytyy liittää lisälaitteita, kuten radiot, LAN-verkot tai muut kenttävarusteet? Usein suojaus menetetään heti, kun portit avataan. Panasonic on ratkaissut tämän ongelman esittelemällä maailman ensimmäisen lisälaitesovittimen, joka säilyttää IP65-luokituksen myös käytön aikana.
Tekoälyä tuodaan nyt vauhdilla mikro-ohjaimiin. Ajan myötä kaikista päätelaitteiden ML-sovelluksiin tarkoitetuista mikro-ohjaimista tulee hybridilaitteita, joissa yhdistyvät CPU ja NPU. Tämä kehitys on väistämätöntä.
Bristolin yliopiston ja Northrop Grummanin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen galliumnitridiin (GaN) perustuvan transistoriarkkitehtuurin, joka voi merkittävästi parantaa tulevien 6G-verkkojen nopeutta, tehokkuutta ja signaalinlaatua. Löydös julkaistiin Nature Electronics -lehdessä.
