ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ECF26 infobanner

IN FOCUS

Agenttinen tekoäly tarttuu RTL-verifioinnin tuottavuusongelmaan

Agenttinen tekoäly siirtää RTL-verifioinnin painopistettä yksittäisten työkalujen automatisoinnista koko työnkulun älykkyyteen. Siemens EDA:n tavoitteena on vähentää koordinointiin kuluvaa aikaa ilman, että suunnitteluinsinöörit menettävät kontrollin prosessista.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

Agenttinen tekoäly tarttuu RTL-verifioinnin tuottavuusongelmaan

  • Devices
  • Software
  • Artificial Intelligence

Agenttinen tekoäly siirtää RTL-verifioinnin painopistettä yksittäisten työkalujen automatisoinnista koko työnkulun älykkyyteen. Siemens EDA:n tavoitteena on vähentää koordinointiin kuluvaa aikaa ilman, että suunnitteluinsinöörit menettävät kontrollin prosessista.

Vuosikymmenten ajan elektroniikkasuunnittelun automaation (EDA) kehitys perustui yhä tehokkaampiin työkaluihin ja moottoreihin. Verifiointitiimit nojasivat nopeampiin simulaattoreihin, skaalautuviin formaalin verifioinnin työkaluihin ja suuremman kapasiteetin ratkaisumoottoreihin (solvers) pysyäkseen mukana suunnittelujen kasvaessa.

Tämä lähestymistapa on kuitenkin saavuttamassa rajansa.

Nykyaikaisessa SoC-järjestelmäpiirien kehityksessä suurin pullonkaula ei enää ole työkalujen suorituskyky. Ongelmaksi on noussut koordinointi. Verifioinnista on tullut jatkuva ja mukautuva prosessi, jossa insinöörien on tulkittava tuloksia, tarkennettava tavoitteita ja muutettava strategioita useiden työkalujen ja iterointikierrosten välillä. Tuottavuutta rajoittaa yhä useammin työnkulun monimutkaisuus, ei laskentateho.

Automatisoinnista työnkulun älykkyyteen

Perinteinen automaatio perustuu oletukseen vakaista lähtötiedoista ja ennustettavista prosesseista. RTL-verifioinnissa näin ei kuitenkaan ole. Suunnittelut muuttuvat, määrittelyt tarkentuvat ja välitulokset paljastavat usein uusia riskejä.

Juuri tässä agenttinen tekoäly on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.

Sen sijaan että yksittäisiä työvaiheita optimoitaisiin erillisinä saarekkeina, agenttipohjaiset järjestelmät toimivat koko työnkulun tasolla. Agentit seuraavat verifioinnin tilaa, suunnittelevat rajattuja toimenpiteitä, suorittavat tehtäviä ja kokoavat tuloksista yhteenvedon.

Integraatio on ratkaisevan tärkeää. Jos tekoäly toimii työkaluketjun ulkopuolella esimerkiksi lokitiedostoja analysoiden tai skriptejä generoiden, seurauksena voi olla enemmän tarkastustyötä ja heikompi luottamus tuloksiin.

Tiukasti työkaluketjuun integroiduissa ratkaisuissa tekoälyn tuottamat toimenpiteet voidaan sen sijaan arvioida samoilla kattavuusmalleilla, semantiikalla ja tarkistuksilla, joita käytetään lopullisessa hyväksynnässä eli ns. sign-off -vaiheessa.

Ihmisen on pysyttävä päätöksentekijänä

Vaikka tekoäly kehittyy nopeasti, täysin autonominen RTL-verifiointi ei ole realistinen tavoite. Eikä se ole edes toivottavaa.

Tarkoituksena ei ole korvata insinöörejä, vaan vähentää manuaalista koordinointia, jotta asiantuntijat voivat keskittyä päätöksentekoon ja riskien hallintaan.

Verifiointipäätökset perustuvat usein puutteellisiin määrittelyihin, lausumattomiin oletuksiin ja kompromisseihin, joiden arviointi vaatii kokemusta. Usein on myös vaikea määrittää yksiselitteisesti, milloin tulos on riittävän hyvä.

Siksi tehokkaat agenttiset järjestelmät suunnitellaan ihmiskeskeisiksi. Agentit ehdottavat toimenpiteitä, suorittavat tehtäviä ja nostavat esiin havaintoja. Vastuu tavoitteista, laajuudesta ja lopullisesta hyväksynnästä säilyy kuitenkin insinöörillä.

Käytännössä tämä tarkoittaa selkeitä hyväksyntäpisteitä työnkulussa. Tekoäly nopeuttaa toteutusta ja analysointia, mutta lopullinen päätösvalta pysyy ihmisellä.

Luottamuksen edellytyksenä oikea arkkitehtuuri

Tämän mallin toteuttaminen vaatii enemmän kuin tekoälyominaisuuksien lisäämistä nykyisiin työkaluihin. Taustalle tarvitaan arkkitehtuuri, joka tarjoaa verifiointimoottoreille strukturoidun ja semanttisesti merkityksellisen rajapinnan.

Moottoritasolle integroidut natiivit rajapinnat mahdollistavat työkalujen kutsumisen, tulosten hakemisen ja järjestelmän tilan seuraamisen suoraan. Rakenteettoman datan sijaan agentit käyttävät hallittuja toimintoja, kuten simulointien käynnistämistä, kattavuustietojen kyselyä ja virheiden analysointia.

Yhtä tärkeää on konteksti. Kun järjestelmä säilyttää yhteydet suunnittelujen, testipenkkien, assertioidenn ja aiempien tulosten välillä, se pystyy hyödyntämään aikaisempia kierroksia myös uusissa päätöksissä. Tällainen jatkuvuus on välttämätöntä monimutkaisissa verifiointiympäristöissä, joissa jokainen vaihe rakentuu aiempien tulosten varaan.

Missä agenttinen tekoäly tuo hyötyä jo nyt?

Ensimmäiset käyttöönotot ovat jo parantaneet tuottavuutta useissa RTL-verifioinnin työnkuluissa.

  • RTL-kehityksessä tekoälyavusteinen koodin generointi auttaa sovittamaan suunnittelutarkoituksen verifiointivaatimuksiin ja löytämään ongelmia aiemmassa vaiheessa.
  • Lint-tarkastuksissa ja staattisessa analyysissä älykkäämpi konfigurointi sekä kontekstitietoinen suodatus vähentävät hälyä ja auttavat keskittymään todellisiin ongelmiin.
  • Kellodomainien välisten siirtymien analysoinnissa iteratiivinen tarkastelu ja jatkuva tarkennus nopeuttavat luotettavien asynkronisten ratkaisujen löytämistä.
  • Verifiointisuunnittelussa agentit voivat muuntaa muuttuvat määrittelyt rakenteellisiksi suunnitelmiksi, jotka päivittyvät suunnittelun mukana.
  • Vianjäljityksessä aaltomuotojen, assertioiden ja lokien yhdistäminen eri ajokerroilta auttaa löytämään virheiden juurisyyt aiempaa nopeammin.

Näitä käyttökohteita yhdistää sama perusmalli: rajattu automaatio, vahva kontekstitieto ja ihmisen valvonta. Tuloksena saavutetaan mitattavia tuottavuushyötyjä ilman, että verifioinnin tarkkuudesta tingitään.

Riskien hallinta ja luottamuksen säilyttäminen

Kuten kaikki automaatio, myös agenttinen tekoäly tuo mukanaan uusia riskejä. Huonosti rajatut järjestelmät voivat levittää virheitä tai hämärtää suunnittelun alkuperäistä tarkoitusta.

Ratkaisuna ei ole tekoälyn kyvykkyyksien rajoittaminen, vaan rakenteen vahvistaminen.

Rajatut toiminnot määrittelevät, mitä agentit saavat tehdä. Verifiointimoottoreihin perustuva validointi varmistaa, että tulokset täyttävät tuotantokäytön vaatimukset. Strukturoidut rajapinnat vähentävät tulkinnanvaraisuutta ja pakolliset ihmistarkastukset säilyttävät vastuun kriittisissä päätöspisteissä.

Tämä vastaa verifioinnin todellisuutta, jossa lopullinen vastuu kuuluu aina suunnittelutiimille. Tässä mallissa tekoäly täydentää asiantuntijuutta eikä korvaa sitä.

Katse tulevaisuuteen

Agenttinen tekoäly EDA-ympäristöissä on edelleen kehitysvaiheessa, mutta suunta on selvä. Tällä hetkellä painopiste on suunnittelun, toteutuksen ja analysoinnin kitkan vähentämisessä samalla, kun insinöörit säilyttävät täyden kontrollin prosessiin.

Pidemmällä aikavälillä voidaan nähdä entistä laajempaa työnkulkujen orkestrointia, mutta vain läpinäkyvyyden ja vahvan validoinnin ehdoilla.

Suunnittelujen monimutkaistuessa suurimmat tuottavuushyödyt eivät enää synny siitä, että työkalut toimivat nopeammin. Ratkaisevaa on se, että työ tehdään älykkäämmin.

Agenttinen tekoäly edustaa siirtymää työnkulun älykkyyteen. Sen tavoitteena on auttaa suunnittelutiimejä etenemään nopeammin ilman, että verifioinnin edellyttämä tarkkuus kärsii.

Verifiointitiimeille, jotka kamppailevat jatkuvasti kasvavan iterointikuorman kanssa, muutos tulee tuskin liian aikaisin.

Lisätietoja agenttisen AI:n käytöstä verifioinnissa löytyy tästä white paperista.

 

Harry Foster toimii verifioinnin johtavana tutkijana Siemens Digital Industries Softwarella. Hän on myös Verification Academy -yhteisön toinen perustaja ja päätoimittaja. Foster johti vuoden 2021 Design Automation Conference -tapahtumaa konferenssin puheenjohtajana ja toimii nykyisin sen entisenä puheenjohtajana (Past Chair).

Hänellä on useita verifiointiin liittyviä patentteja, ja hän on ollut kirjoittamassa kuutta alan kirjaa. Fosterille on myönnetty Accelleran Technical Excellence Award -palkinto hänen panoksestaan teollisuuden standardien kehittämisessä. Hän loi alun perin myös Accelleran Open Verification Library (OVL) -standardin.

Lisäksi Foster on saanut vuonna 2022 sekä ACM:n Distinguished Service Award -palkinnon että IEEE CEDA:n Outstanding Service Award -palkinnon tunnustuksena merkittävästä palvelustaan alalle.

MORE NEWS

Vallankumous? Nvidia haluaa lopettaa PC-sovellusten käynnistämisen

Nvidia esitteli Taiwanin GTC-tapahtumassa uuden RTX Spark -suorittimensa, mutta varsinainen uutinen ei ehkä olekaan uusi Arm-pohjainen piiri. Sen sijaan yhtiö maalaa kuvaa tietokoneesta, jossa käyttäjä ei enää käynnistä sovelluksia, vaan antaa tehtävän tekoälyagentille.

Sähköauton invertterit rikkovat 200 asteen rajan

Infineon on esitellyt ensimmäisen sähköautojen inverttereihin tarkoitetun piikarbidimoduulin, joka kestää jatkuvaa käyttöä 205 asteen lämpötilassa. Korkeampi käyttölämpötila mahdollistaa suuremman tehotiheyden ja kevyemmät jäähdytysratkaisut.

Qualcomm tuo tekoälyn myös 300 dollarin läppäreihin

Snapdragon C vie Qualcommin Arm-pohjaiset prosessorit ensimmäistä kertaa selvästi halpaluokan kannettaviin. Uusi piiri tuo tekoälykiihdyttimen ja pitkän akkukeston laitteisiin, joiden hinnat alkavat noin 300 dollarista.

Voitolliseksi kääntynyt Swappie laajentaa MacBookeihin

Suomalainen kunnostetun elektroniikan myyjä Swappie saavutti viime vuonna ensimmäistä kertaa koko vuoden kannattavuuden. Yhtiö teki vuonna 2025 käyttökatetta 2,5 miljoonaa euroa ja myi lähes 650 000 kunnostettua laitetta.

Rakettitiede palkitsi jälleen nuoria koodauslupauksia

IT-yhtiö Rakettitiede on jakanut jo kolmatta vuotta peräkkäin stipendejä ohjelmoinnista kiinnostuneille lukiolaisille. Tänä keväänä viisi pääkaupunkiseudun lukiosta valmistunutta nuorta sai 100 euron stipendin tunnustuksena kiinnostuksestaan ohjelmistokehitystä kohtaan.

Nyt se alkoi: Valmistajat joutuvat vastaamaan tuotteidensa kyberturvallisuudesta

EU:n kyberkestävyyssäädöstä täydentävä kansallinen kyberkestävyyslaki tulee voimaan 1. kesäkuuta. Kyse on merkittävästä muutoksesta elektroniikka- ja ohjelmistoalalle: verkkoon liitettävien tuotteiden valmistajille tulee ensimmäistä kertaa lakisääteinen vastuu tuotteidensa kyberturvallisuudesta.

eSIM ei tappanutkaan operaattoreita

Kun eSIM alkoi yleistyä lähes kymmenen vuotta sitten, moni telealan analyytikko ennusti operaattoreille vaikeita aikoja. Jos liittymän voisi vaihtaa yhdellä napinpainalluksella ilman fyysisen SIM-kortin vaihtoa, mikä enää sitoisi asiakkaan operaattoriinsa?

Auracastin läpimurto viivästyi – nyt Bluetooth yrittää muuttua radioksi

Bluetooth LE Audio ja Auracast esiteltiin jo vuosia sitten seuraavana suurena muutoksena langattomaan ääneen. Teknologia lupasi tehdä Bluetoothista eräänlaisen digitaalisen radion, jossa yksi laite voisi lähettää ääntä samanaikaisesti rajattomalle määrälle kuulokkeita, kuulolaitteita tai kaiuttimia ilman monimutkaista paritusta.

Nordic haluaa opettaa tekoälyn ymmärtämään oikeaa rautaa

Generatiivinen tekoäly osaa jo kirjoittaa firmwarea, mutta oikea rauta on edelleen vaikea ympäristö tekoälylle. Nordic Semiconductor haluaa ratkaista ongelman yhdistämällä firmware-kehityksen, pilvipalvelut ja kenttädatan samaan AI-avusteiseen kehittämiseen.

Tekoäly alkaa tulkita lentäjän ja lennonjohdon välistä radioliikennettä

Rohde & Schwarz esittelee Airspace World 2026 -tapahtumassa uuden CERTIUM AI -järjestelmänsä, joka kuuntelee pilotin ja lennonjohdon radiokeskusteluja ja muuttaa ne reaaliaikaiseksi operatiiviseksi dataksi. Tavoitteena on vähentää lennonjohdon kuormaa ja havaita mahdollisia virheitä ennen kuin ne muuttuvat turvallisuusriskeiksi.

AI:n seuraava pullonkaula ei ole laskenta vaan sähköhäviöt

Generatiivisen tekoälyn kasvu ei enää rasita vain GPU-piirejä ja palvelinprosessoreita. Nyt paine siirtyy datakeskusten sähköjärjestelmiin, joissa kasvavat AI-kuormat pakottavat valmistajat etsimään uusia ratkaisuja tehonmuunnokseen, jäähdytykseen ja energiahäviöiden hallintaan. Toshiba vastaa tähän esittelemällä uuden 1200 voltin SiC-MOSFETin, joka on suunnattu erityisesti seuraavan sukupolven AI-datakeskuksiin.

Oura ratkaisi älysormusten suurimman ongelman

Älysormukset mittaavat jo unta, sykettä ja palautumista tarkasti. Ouran mukaan seuraava kehitysaskel on käyttömukavuus. Uusi Ring 5 on 40 prosenttia edeltäjäänsä pienempi, mikä vaati anturien, elektroniikan ja akun suunnittelun käytännössä alusta asti uudelleen.

AI-datakeskusta ei enää rakenneta palvelin kerrallaan

- Ympäristöissä, joita mitataan sadoissa megawateissa ja teollisen mittakaavan klustereissa, räkkimittakaavan arkkitehtuuri auttaa lyhentämään integraatioaikaa lähtemällä liikkeelle tasapainoisesta järjestelmäsuunnittelusta, sanoo AMD:n Pohjois-Euroopan myyntijohtaja Joakim Stenberg.

Agenttinen tekoäly ei vielä ymmärrä rautaa

AI-agentit osaavat jo generoida firmwarea mikrokontrollereille ja IoT-laitteille. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että oikea laitteisto on edelleen tekoälylle vaikea ympäristö. Firmware voi kääntyä oikein mutta kaatua heti todellisessa MCU-järjestelmässä ajoitus-, keskeytys- tai oheislaiteongelmiin.

Älä temuta halpoja akkukäyttöisiä laitteita!

Halpojen akkulaitteiden riskit kasvavat samaa tahtia kuin kiinalaisista verkkokaupoista tilattujen tuotteiden määrä. LähiTapiolan teettämässä testissä Temusta tilatun akkukäyttöisen lehtipuhaltimen laturista löytyi vakavia turvallisuuspuutteita, jotka voivat johtaa sähköiskuun tai tulipaloon.

Microsoftin data: AI-agentit räjäyttivät ohjelmistotuotannon

Microsoftin tuore AI Diffusion -raportti antaa ensimmäisiä kovia lukuja agenttisen tekoälyn vaikutuksesta ohjelmistokehitykseen. GitHubiin ladatun koodin määrä kasvoi vuodessa 78 prosenttia, samalla kun AI-agenttien tekemät pull request -päivitykset kasvoivat 28-kertaisiksi.

AI mullistaa ohjelmistokehityksen, mutta C ei suostu katoamaan

Generatiivinen tekoäly kirjoittaa jo ohjelmakoodia, testisarjoja ja jopa kokonaisia sovelluksia. Silti TIOBE-indeksin tuore lista osoittaa, että elektroniikka- ja sulautetun kehityksen kivijalka pysyy ennallaan: lähes 60 vuotta vanha C-kieli pitää edelleen hallussaan ohjelmointikielten kakkossijaa.

Uusin litografia voi ratkaista kvanttikoneiden skaalausongelman

IMEC on ensimmäisenä maailmassa valmistanut kvanttipistekubitteja High-NA EUV -litografialla. Belgialaisinstituutin mukaan sama valmistustekniikka, jota tarvitaan tulevien AI-piirien ja alle 2 nanometrin prosessien tuotantoon, voi ratkaista myös kvanttitietokoneiden suurimman ongelman: kubittien massiivisen skaalauksen.

Auto täyttyy pikkumoottoreista – Toshiba pakkasi ohjauksen yhdelle sirulle

Pienet sähkömoottorit valtaavat autoja kiihtyvällä tahdilla. Venttiilit, läppämoottorit, pumput ja jäähdytyspuhaltimet tarvitsevat kaikki oman ohjauksensa, mutta ECU-tilaa on yhä vähemmän. Toshiba vastaa haasteeseen SmartMCD-piirillä, joka yhdistää mikro-ohjaimen, MOSFET-tehoasteen ja BLDC-ohjauksen yhteen 6 x 6 millimetrin koteloon.

77 GHz ei kohta enää riitä autotutkiin

Autotutkien kehitys ei ratkea enää pelkällä signaalinkäsittelyllä. Kun tutkat siirtyvät kohti yhä tarkempaa millimetriaalto­kuvantamista, myös antennirakenteiden valmistustoleranssit painuvat mikrometriluokkaan. Tätä varten Gapwaves ja AT&S ovat kehittäneet uuden waveguide-antennirakenteen ajoneuvojen tutkajärjestelmiin.

TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Ethernetillä verkon reunalta pilveen

ETN - Technical articleEthernetin versio 10BASE-T1S luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia vahvaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta vaativien toiminnallisten OT-verkkojen ja perinteisten IT-verkkojen yhdistämisessä. Dataan päästään käsiksi verkon reunalla olevista solmuista, jolloin verkkoa voidaan käyttää uusien älykkäiden ja ennakoivien palvelujen sekä omaisuuden seuranta- ja hallintaratkaisujen tarjoamiseen. Tämä tuo lukuisia etuja myös kustannuspuolella.

Lue lisää...

OPINION

SaaS on kuollut, eläköön CaaS

Tekoälyagentit eivät ehkä tapa SaaS-liiketoimintaa. Mutta ne voivat tappaa sen alkuperäisen arvomallin. Sekä Salesforce että SAP näyttävät jo rakentavan maailmaa, jossa perinteinen SaaS-käyttöliittymä katoaa lähes kokonaan.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Vallankumous? Nvidia haluaa lopettaa PC-sovellusten käynnistämisen
  • Agenttinen tekoäly tarttuu RTL-verifioinnin tuottavuusongelmaan
  • Sähköauton invertterit rikkovat 200 asteen rajan
  • Qualcomm tuo tekoälyn myös 300 dollarin läppäreihin
  • Voitolliseksi kääntynyt Swappie laajentaa MacBookeihin

NEW PRODUCTS

  • 20 nanoampeeria riittää nyt magneettikytkimeen
  • Vakaa ajoitus 13 x 13 millin kideoskillaattorilla
  • Jopa 30 ampeeria 99 prosentin hyötysuhteella
  • Bluetooth-moduuli tekee mikro-ohjaimesta turhan
  • Sama virtalähde kelpaa nyt sairaalaan ja kotiin
 
 

Section Tapet